erkkituomi, Author at Niko Eskelinen

SDP elinkeino- tiede & tutkimus -ryhmät Business Finlandissa 27.11.2018. Osaamispolku 2030

SDP tiede- ja tutkimusryhmä kokoontui Business Finlandille 27.11.2018 kuulemaan tärkeää asiaa TKIn nykytilasta ja siitä miten sitä tulevaisuudessa sitä tulisi kehittää. Tilaisuus oli jälleen kerran loistava esimerkki siitä kehityksestä ja kehitysmallista joita puolueiden tulee edistää. SDP on tässä edelläkävijä. Tietoa levitään laajalle ja jäseniä osallistutetaan. Näin se pitää mennä ja tämän pitää vahvistua. Pilvi Torsti veti omalla upealla energialla tilaisuutta joka oli hienosti järjestetty ja tarjosi paljon tietoa.

Business Finland muutoksessa

Business Finland on monen muun organisaation tavoin ollut muutoksessa. Muutoksissa on aina toiminnan kannalta kovin osuus toimintakulttuuri ja sen muodostuminen. Ei liene kenellekään epäselvää etteikö kasvua ja kehitystä tukevia tahoja tarvita Suomessa. Business Finland on veronmaksajien omistama eli se tarkoittaa myös sitä, että Business Finland ei pysty kaikkia päätöksiä toiminnastaan itse tekemään.

Kalvoilta kuultuna Business Finlandin tekeminen saattaa joltakin kuullostaa aika kankealta ja jopa byrokraattiselta. Puhutaan sadoista miljoonista mutta kovin kliinisesti ja toisaalta meininki ei ole ihan “kädet savessa”. Tarkoitan siis, että Business Finland lähestyy asiaa melko ylätasolla. Mutta, näin se pitääkin olla. Business Finlandin merkitys on ja yhä enemmän pitää olla suunnannäyttäjä ja toisaalta luoda rahoituksen, verkostoitumisen sekä osaamisen avulla mahdollisuuksia. Olen tuntenut henkilöitä Business Finlandista pitkään ja heissä kyllä toteutuu erittäin vahva osaaminen ja innostuneisuus. Toivotaan, että Business Finland saa resursseja ja työrauhan koska vain pitkäjänteisellä työllä saadaan vaikutuksia. Seuraava hallitus on tässä avainasemassa.

TKI haasteita ja mahdollisuuksia

Maailma on muutoksessa. Tai no aina se ollut joten ei sinänsä tässä ajassa mitään ihmeellistä ole. Joskus suuri muutos oli sähkö ja sen vaikutus tuotantoon. Tutkipa sähkön historiaa ja voit sen todeta. Nyt muutosta tuo internet, robotiikka, alustat eli siis teknologiat. Samaan aikaan ympäristöhaasteet on mitä enemmän teknologisia haasteita. Jos niitä ei teknologisesti ratkaista niin ainoa tie on kulutuksen pysäyttäminen ja se tarkoittaa myös talouden pysäyttämistä. Olisihan sekin melkoinen muutos mutta jos nyt kuitenkin yritetään jotain muuta ensin.

Eli siis jos ennen TKI:in viiteryhmä oli yksi yritys tai tuote niin nyt kehitystä pitää miettiä alustoina ja digitaalisena yhteiskuntana. Mitä haasteita meillä ja on miten ne ratkaistaan. Miten työpaikkoja voidaan lisätä tulevaisuudessa, miten ihmisten osaamista pidetään yllä ja miten innovointi on jatkuvaa. Tämä seikka tekee sen, että Business Forumin työ saattaa vaikuttaa pilvissä lentelyltä osin, koska asiat on niin valtavia.

Suomi on pieni ja luotettava maa. Me voisimme Suomessa kehittää alustoja kokonaisten kaupunkien toimintaan tai esimerkiksi liikenteen toimintaan. Tästä esimerkkinä vaikkapa liikennekaari.

Miten tätä pitää katsoa poliittisesti ja puolueen kannalta

Jotta uusia alustoja ja ratkaisuja voidaan kehittää joustavasti, siihen tarvitaan monia asioita yhteiskunnalta ja lainsäädännön osalta. Lisäksi kehitystä ja sen suuntaa pitäisi katsoa kaikkien yhdessä samaan suuntaan. Nyt kehitykseen tarvitaan kaikki mukaan. Suomessa on paljon eri tahoja ja kaikki toki haluaa haluaa positiivista kehitystä mutta joskus toki tilanne on se, että kaikki haluaa päättää ja joku haluaa kunniaa enemmän.

Jos nyt ajattelet Suomea maana ja ympäristönä niin tuntuisi tyhmältä, että me käytämme aikaamme sekä resurssia sisäisiin taisteluihin. Meitä on vain 5 miljoonaa mutta pienuudesta voi olla myös hyötyä. Saamme kehitettyä nopeasti ja joustavasti asioita niin, että näemme vaikuttavuudet nopeasti. Itse toivon, että uusi hallitus saa sellaisen hengen ja toimintakulttuurin aikaiseksi, että kaikki uskaltaa taas innostua ja toimia, eikä aikaa mene poteron kaivamiseen.

Pieni maamme tarvitsee siis uutta ketteryyttä. Se vaatii taas poliittiselta päättämiseltä yhtenäisyyttä ja pitkän ajan tavoitteita, yli hallituskausien. Toisaalta kun mietit jytkytystä eli populismin kasvua niin haasteita tulee olemaan. Populismi kun elää kieltämisellä ja ristiriidoista. Populismissa pitää olla räjähtäviä lepakoita ja siinä kielletään kehitys joka on tieteellisesti todistettu.

Seuraava hallitus kantaa todella isoa vastuuta omalla toiminnallaan nostaa luottamus, tekemisen meininki, yhtenäisyys ja avoimuus taas ylös. Osaamispolku 2030, kehitysryhmät ja monet muut asiat SDPn kehityksessä ovat niitä jotka sitä rakentavat. Pitkiä tavoitteita jotka hyödyntävät kaikkia ja luovat hyvinvointia kaikille.

Tuo punainen kuvaaja on Suomessa tehtävä panostus innovaatioinvestointeihin viime vuosina. Isona vaikuttimena siinä on toki Nokian tarina mutta ei se kaikkea selitä. Jos tämä linja jatkuu niin täällä ei kohta ole kuin halpatyötä. Tuotteiden jalostusastetta pitää saada nostettu ja se vaatii tutkimusta ja tuotekehitystä. Koulutuksella on myös erittäin tärkeä rooli.

Alla oleva kuva kertoo siitä miten koko Suomi hyötyy kun täällä rakennetaan laiva. Tuotteita tai alihankintaa on ostettu 102 eri kunnasta.

]]>

Yleinen

SDP ei ole täydellinen mutta se on minun valinta

Juuri kukaan ei varmaan voi välttyä huomaamasta, että eduskuntavaalikampanjat on käynnistynyt. Itse odotan näistä vaaleista jopa käännekohtaa Suomalaiseen politiikkaan ja mielialaan joka yhteiskunnassa on. Olemme pitkään saaneet todistaa populismin jytkytystä ja protestiäänien kalastelua. Minä toivon, uskon ja rukoilen, että tämän kertaiset vaalit saavat ihmiset liikkeelle maltilla ja ajatuksella. Ajattelin kertoa, teille miksi minä pitelen lompakossa SDPn puoluekirjaa ja miksi SDP on minulle paras. Tee sinä omat johtopäätöksesi.

Puolueen valinta on vaikea

Jokainen puolue koostuu ihmisistä ja koska politiikassa on yleensä mukana ihmisiä joilla on vahvat mielipiteet se myös näkyy. Jokaisen puolueen yksittäisten ihmisten ulostuloissa on tämän tästä harkitsemattomuutta ja suoraan sanottua idiotismia. Ja juuri nämä ovat niitä joihin lehdistö ja toiset poliitikot tarttuvat. Ne jäävät usein elämään ja olemaan vaikka ne eivät sitä ansaitsisi. On siis virhe arvioida puoluetta yksittäisen henkilön lausunnoilla tai ajatusten perusteella.

Aikanaan kun itse valitsin puoluetta se oli minulle suuri työ. Jokaisessa puolueessa on seikkoja joita en allekirjoita ja jokaisessa puolueessa on seikkoja joita allekirjoitan. Luin kaikkien puolueiden ohjelmat läpi ja vertailin niitä tehtyihin päätöksiin sekä niihin seikkoihin mitä puolueet olivat julkaisseet. En lähde kirjoittamaan mitä löydöksiä ja huomioita tein vaan kerron vain lopputuloksen. Minun selkeä valinta oli SDP.

Miksi SDP on minun puolue?

Syitä on monia ja kerron ne vertailematta demareita muihin puolueisiin. Se ei johtaisi mihinkään, paitsi vastakkainasetteluun jota yritän välttää. Sitäkin teen, myönnän mutta se on enemmän räppäystä jolla haluankin herättää miettimään juuri vastakkainasettelun syitä ja seurauksia.

Minä lähdin aikanaan ajatuksesta, että miksi demokratia ja politiikka on olemassa. Miksi sitä tehdään ja ketä se hyödyttää? Päädyin lopputulokseen, että se suurimmat arvot on tasa-arvo ja yhteiskunnallinen hyvinvointi. Valtavia arvoja jotka samaan aikaan on yksinkertaisia ja valtavan kompleksisia.

Tasa-arvon puolustaja

Tutkin puolueita, päätöksiä ja ohjelmia tasa-arvon osalta. Tulin johtopäätökseen, että SDP on puolustanut tasa-arvoa kautta aikojen. Ei aina onnistunut mutta se on aina ollut erittäin vahva osa demareita. Tasa-arvo on valtavan tärkeä asia, tärkeämpi kuin äkkiä oivaltaa. Jos menetämme tasa-arvon niin koko yhteiskunta suistuu radaltaan. Haluan tasa-arvoista yhteiskuntaa ja siksi siis SDP. Toki minua välissä korpeaa liian maailmaa halaavat kommentit ja ulostulot mutta ymmärrän toki nekin. Maailma ei vain aina ole niin hyvä kuin me haluaisimme ja joskus sitä vain on pakko puolustaa omiaan. Toivottavasti liikumme maailmana pikkuhiljaa kohti rauhaa ja koko maailman yhtenäisyyttä. Se on kaukainen haave mutta sen vähempää ei kannata tavoitteena pitää. Se vain ei muodostu hetkessä vaan se on ääretön määrä pieniä ja suuria tekoja.

Yhteiskunnallinen hyvinvointi

Tämä kokonaisuus on paksu ja vaikea. Kun puhun yhteiskunnallisesta hyvinvoinnista niin puhun enemmän perustarpeista. En siitä paljonko pitää palkkaa saada ja millaisella autolla on varaa ajaa. Minulle yhteiskunnallinen hyvinvointi perustuu niihin palveluihin joita tarvitsemme toimiaksemme itse oman hyvinvoinnin kasvattamiseksi. Ja jälleen kerran en puhu ainoastaan materiaalista vaan myös itseilmaisusta ja itsensä kehittämisestä.

Yhteiskunnallisen hyvinvoinnin rakentaa valtion osuus palveluihin. Kannatan siis sitä, että valtio vastaa yhteiskunnan peruspalveluista. Näistä tärkeimpinä terveyspalvelut, koulutus, turvallisuus ja ympäristö.

Olemme saaneet jo alkumakua siitä mitä meidän terveyspalveluille tapahtuu jos ne yksityistetään. Valitettavasti lopputulos on se, että selviäminen sairauksista ja terveys on kauppatavaraa eikä meidän kaikkien yhteinen oikeus. Olen joutunut kolme kertaa tilaamaan ambulanssin kotiin kun on ollut oikeasti terveydellinen hätätilanne. Entä jos minulla ei olisi siihen varaa tai sitä palvelua ei olisi?

Koulutus on valtava arvo ja sen merkitys tulee kasvamaan. Koulutus on yksi niistä asioista joita me jokainen tarvitsemme kehittääksemme itseämme ja pitääksemme oman osaamisen kilpailukykyisenä. Tulevaisuudessa ja jo nyt aikuiskoulutuksen tarve ja merkitys on valtava. Puhutaan nyt sitten vaikka siitä elinikäisestä oppimisesta. Jos osaaminen muuttuu täysin maksulliseksi se jakaa yhteiskuntaa ja luo epätasa-arvoa.

Turvallisuus on yksi arvo joka muodostuu monesta asiasta. Puolustusvoimat tekee meillä upeaa työtä vaikka se on useille näkymätöntä. Minä arvostan suunnattomasti meidän puolustusvoimia joiden arvot ja tekemä työ on yksi hyvinvoinnin pohjia. Poliisi on Suomessa miltei lahjomaton vaikka sielläkin on töissä ihmisiä jotka käyttävät asemaa hyväkseen. Poliisikin on vain ihminen.

Yhteisen ympäristömme osalta ajatukseni on välillä ristiriitaisia, kuten varmaan monilla. Mielestäni usein keskustellaan vain siitä miten voisimme jatkaa kulutusta mutta eri tavoin. Todellisuudessa meidän pitää vähentää kulutusta kaikin keinoin ja siihen oikea ratkaisu on vain arvojen muuttaminen. En pidä tutkimusten julkaisujen jälkeisistä poliittisista purskeista joita aina tulee. Mutta ilokseni olen voinut todeta, että SDPn ohjelmissa on aina ollut ympäristö osana ja varsinkin tiettyjen edustajien agendassa.

SDP vain verottaa eikä osaa liiketoimintaa

Tämä on ihmeellinen legenda jolla leimataan demareita. Jos lukujen valossa katsotaan Suomen historiaa niin SDPn ajan talous on ollut hyvässä vedossa. En esitä, että SDP on ylivertainen taloudesta huolehtiva puolue vaan kaikki liittyy kaikkeen. Ehkä SDPn aikainen taloudellinen menestys perustuu enemmän yhteiskunnalliseen tasa-arvoon, koulutukseen panostukseen ja ihmisten hyvinvointiin. Hyvinvoiva ihminen on loppujen lopuksi se joka on hyödyllinen ja käyttää vähemmän esimerkiksi terveyspalveluita.

Eräät puolueet totta kai vastustaa SDPn verotuksellista linjaa mutta minun nähdäkseni se on enemmän edunsaaja politiikkaa kuin yhteiskunnallista huolta taloudesta ja työpaikoista. Lienee selvä, että verot on kiistanalainen keskustelu. Mutta verot on ok jos niiden avulla tuotetaan palveluita jotka osaltaan tuottavat tasa-arvoa. Verot ilman vastiketta taas herättävät epäluottamusta ja kaatuvat omaan mahdottomuuteen.

SDP ja ihmiset

Osallistun politiikkaan mutta en ehkä kovin perinteisellä tavalla. Elän ruuhkavuosia ja olen yrittäjä kuten on myös vaimoni. Se tarkoittaa sitä, että aika on kortilla. Elämänkatsomukseni mukaan jätän elämääni myös aina laiskoja hetkiä jolloin on tilaa ajatella ja vain olla. Se on minulle tärkeää ja kai sen voisi mainita jopa harrastukseksi, laiskan ajattelun.

En siis juurikaan ole turuilla ja toreilla vaan osallistumiseni on enemmän verkossa ja kehityksessä sekä tietyissä yhteiskunnallisissa luottamustoimissa. Arvostan SDPtä siinä, että jokainen voi osallistua omalla tavallaan ja siihen annetaan tilaa.

SDPtä pidetään vanhojen puolueena. On totta, että keski-ikä on korkeampi kuin joillakin muilla puolueilla mutta minä pidän sitä vahvuutena. Olen kohdannut jäätävän älykkäitä ja kokeneita senioreita SDPn toiminnassa joita arvostan yli kaiken. Heidän rauhallisuus ja näkemykset on niitä joilla yhteiskuntaa rakennetaan. Siihen kun vielä yhdistetään niiden tuhansien nuorien voima ja vimma ketä meillä on niin avot.

SDP ja kehitys

SDP on puolue jota pitää kuunnella ja lukea. Olen usein kritisoinut SDPn viestintää joka on melko kömpelö ja antaa jatkuvasti kavereille aihetta otsikoihin. Mutta ehkä samaan aikaan kömpelö viestintä on aitoa ja rehellistä. Tälläisiä me olemme. SDPn edustajat ei myöskään ole puhumisen mestareita tai kabinettien tyylitaitureita mutta aitoja.

SDP joka tapauksessa on ymmärtänyt teknologisen kehityksen ja demokratian kehityksen tarpeen. SDPllä on useita hyviä ohjelmia joissa koko puolueen kehitykseen osallistutetaan jäsenistöä. Ohjelmat ovat valtavan hyviä joissa myös jokainen jäsen voi oppia paljon. Kiitos niistä.

SDP ja sidosryhmät

Jokaisella puolueella on tiettyjä sidosryhmiä. SDP mielletään vahvasti ammattiliittojen vasilliksi ja poliittiseksi jatkeeksi. Niin, totta kai SDP tekee yhteistyötä ammattiliittojen kanssa koska käytännössä SDP ja ammattiliitot ajavat kansalaisten etuja. Tästä voisi keskustella enemmän mutta se on niin vahva uskomus, että keskustelu on vaikea. Toki SDPssä on edustajia joiden suhde ammattiliittoihin on tiiviimpi kuin joidenkin muiden mutta yksittäiset edustajat eivät ole SDP.

Itse pidän ammattiliittoja tärkeinä ja niiden työtä tärkeänä. Mutta samalla tavalla ammattiliittojen puolella on välillä ylilyöntejä kuten on myös työnantajien puolella. Ylilyöntien perusteella ei kannata arvioida kokonaisuutta vaan ehkä henkilöitä.

SDP – minun valintani

Tästä voisi kirjoittaa vaikka kuinka paljon ja vielä enemmän jos lisää perusteet sekä vertailee muihin vaihtoehtoihin.

SDP on minun puolue koska haluan kannattaa ja tehdä työtä tasa-arvoisen ja ihmisarvoisen yhteiskunnan eteen. Yhteiskunnan jonka arvot ei muodostu vain rahalla tai vallalle vaan ehdottomalle ihmisarvolle sekä solidaarisuudelle unohtamatta taloudellista menestystä.

]]>

Yleinen

Suomesta maailman paras TKI-ympäristö -seminaari

Osallistuin SDP osaamispolku 2030 tilaisuuteen Helsingissä korjaamon tiloissa. Tilaisuus oli kokonaisuudessaan hyvin mielenkiintoinen ja sisälsi kaikilta puhujilta hyvin samansuuntaisia havaintoja sekä huomioita. Ehkä huomiot ja tavoitteet ovat jopa niin yksinkertaisia ja itsestään selviä ettei ne edes tunnu sellaisilta. Mutta käydään niitä läpi ja hei, kaikki on maustettu minun omilla ajatuksilla sekä asenteella. Tilaisuuden tallenne on muuten katsottavissa ja suosittelen sen katsomaan.

TKI ja politiikka

SDP panostaa vahvasti tutkimuksen, tuotekehityksen ja koulutuksen kehittämiseen. Lienee monelle selkeä asia ettei Suomi pärjää ilman osaamista ja innovaatiota. Tutkimusta ja tuotekehitystä taas ei ole ilman hyvin koulutettuja ihmisiä. Ja kun puhun ihmisistä niin meidän pitää ymmärtää, että pelkin omin voimin täällä ei pärjätä. Suomesta pitää saada niin houkutteleva ympäristö, että tänne saadaan myös muista maista huippututkijoita sekä lahjakkuuksia tekemään työtä.

Rahoituksen osalta pitää huolehtia siitä, että tuotekehityksen rahoitus nousee neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Ja puhun kokonaisrahoituksesta, en ainoastaan valtiolta tulevasta rahoituksesta. Samoin poliittista ohjausta tarvitaan siihen, että rahoituksen vaikutus on positiivinen ja se todella menee siihen toimintaan mihin se on tarkoitettu. Valitettavasti aina näin ei ole niin sanottujen “hankkeiden” kanssa.

Lisäksi poliittisesti tulee huolehtia siitä, että meidän koulutus saadaan jälleen nousuun. Meillä on huima määrä syrjäytyneitä nuoria jotka eivät ole löytäneet omaa intohimoa tai edes työpaikkaa jolla elättää itsensä. Tylysti sanoen perusopetuksen varassa ei enää työllisty. Itse en ajattele niin, että kaikkien tulisi olla korkeakoulutettu mutta kaikkien tulisi löytää se oma intohimo ja alue josta tulee ammatti. Ja juuri sitä meidän pitää pystyä tukemaan. Ei pitkiä teoreettisia opiskeluita vaan toiminnan avulla syntyvää oppimista sekä innovaatioita. Kukaan ei ole pelkästään koulutuksen pohjalta valmis mihinkään. Nykyään liiketoiminta on rajoja rikkovaa ja siihen tarvitaan melko radikaalia ajattelua. Lisäksi oma minäkuva tulee olla vahva koska uudistamisen tie ei ole helppo mutta se on itseilmaisun kannalta paras.

Suomen koko koulutuspolku pitää saada kuntoon. Ihan sieltä varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Siinä on haastetta ei ainoastaan valtiolla, vaan myös kunnilla. Kuntien pitää luoda organisaatio jossa koko koulutuspolku saadaan yhdistettyä ja elinikäisen oppimisen tarjotin kuntalaisille. Lisäksi vastuuta tulee ottaa yksilön jotta osaa käyttää resursseja hyväkseen. Loppujen lopuksi oman osaamisen päivitys on aina oma asia. Ehkä meidän yhteiskunta on opettanut meidät liikaa holhouksessa eikä itsenäiseksi.

Mutta yksi tärkeimmistä tavoitteista on luoda tutkimus ja innovaatio ystävällinen ympäristö. Poistetaan puheet “kaiken maailman dosenteista” ja otetaan tieto taas käyttöön.

TKI rahoitus

Julkinen rahoitus on laskenut Suomessa kuin lehmän häntä jo vuodesta 2010 eli sinänsä ilmiö ei ole uusi vaan se ollut pitkään jo ennakoitavissa. Lukujen perusteella voisi kysellä, että “mitähän täällä on oikeasti ajateltu?”. Toki Nokialla on ollut aikanaan valtava vaikutus ja kun Nokia matkapuhelinten tarina päättyi tuskaisesti niin veturin vaikutus loppui. Sekin toki oli kaikilla tiedossa, ei sekään ollut yllätys. Nokian ja vahvan tuotekehityksen ansiosta meillä on paljon kansainvälisiä osaajia joita meillä ei muuten olisi. Jos jotain huonoa niin aina jotain hyvääkin.

Mutta siis tämä on helppo tiivistää. Rahoitusta pitää lisätä mutta samaan aikaan sen vaikuttavuus on tärkeää. Ei hankkeita hankkeiden takia vaan vaikuttavuuden takia. Ei ohjattua ja korvamerkittyä rahaa pienille tai suurille yrityksille erikseen. Suurien yritysten saama raha käytetään suurimmaksi osaksi yhteistoimintaan tutkimuksen sekä PK-yritysten kanssa. Eli suuri yritys vetää pienempi yrityksiä mukanaan. Alueelliset veturit ja erikoistuminen on tärkeää myös kilpailukyvyn kannalta.

Me emme ole globaalisti kilpailukykyisiä

Suomi ei ole vetovoimainen maa eikä täällä ole kovin ilmava ja tekemisen meininki. Mistä se sitten johtuu? “ite kun teen niin hyvä tulee”. Eli siis Suomalainen ei ole kovin hyvä ulkomailla tai laajentamaan verkostoa. Me teemme mieluiten yhteistyötä Suomalaisten kanssa. Ei me juntteja olla mutta ehkäpä edessä on kielimuuri ja toisaalta emme ehkä ymmärrä toisten kulttuureja niin hyvin. Siihen saattaa olla sellainen mauste, että usein Suomalainen tekee työnsä ja lähtee kotiin. Me emme ole niin kiinnostuneita henkilöistä. Monet kulttuurit rakentuvat sen varaan, että kaikki mitä tapahtuu on henkilöiden välistä yhteistyötä. Meidän tulisi olla kiinnostuneita henkilöistä, yksilöt on se voimavara joka rakentaa.

Meidän menestyvät PK-yritykset ei ole kovin innokkaita kasvamaan. Siihen on monia syitä. Ymmärrän hyvin, että yrittäjä joka on saanut yrityksen vakaaksi ja talouden kuntoon vuosien työllä niin ei halua aloittaa taas samaa ruljanssia.

Mutta sitten on yksi merkittävä asia. Me emme osaa tarpeeksi, meidän huiput ei ole huippuja globaalilla tasolla. Tai ehkä on mutta ei riittävällä volyymilla ja osaamista ei saada käyttöön.

Mitä meidän nyt sitten pitäisi tehdä?

Alkuun sanon, että nyt SDP on täysin oikeilla linjoilla ja vieläpä konkretian tasolla. Se on todella hienoa ja olen mielelläni tässä mukana pienellä panoksellani.

Mutta muuten mitä pitäisi tehdä? Aika kliseistä ja selkeää huttua tähän on tarjota. Yhteistyötä tarvitaan, rahoitusta tarvitaan mutta yhä enemmän tarvitaan selkeitä ohjaavia strategioita. Melko moni tilaisuudessa sanoi, että suunta on vähän hukassa ja näin se varmaan on. Lisäksi itse lisään tähän, että kyllä se rahoitus ja tekeminen on Suomessa ollut melko sisäsiittoista. Jokaisen pitää keskittyä omiin intohimoihin ja vahvuuksiin sekä osallistua verkostoihin. Ei ole kovin vaikea tunnustaa, että Suomessa mietittiin yhden tahon omistavan koko liiketoiminta-alueen. Toimiva liiketoiminta kehittyy askeleittain ja sitä tulee rahoittaa liiketoiminnalla. Mitään ei kehitetä enää verhojen takana ja sitten vain jotain mullistavaa pomppaa sieltä pois. Ajattele vaikka Nokian matkapuhelimia tai vaikkapa Googlea miten ne aikanaan kehittyvät.

Poliittisen johdon tulee alkaa olemaan avoimia ja ymmärtää innovaatioita. Jonkinlainen innovaatioministeriö ei välttämättä olisi huono ajatus, jotta saataisiin pitkiä tavoitteita sekä ohjelmia ajettua läpi.

Kuntien tulee alkaa miettimään omaa ekosysteemiään. Koska Suomessa julkisen kautta kulkee valtava määrä rahaa niin jokainen kunta voi olla kehitysympäristö. Jokaisen kunnan tulisi miettiä omia vahvuuksiaan. Ei ole järkeä, että kaikki lähtevät hakemaan rahoitusta samaan asiaan kun jokin hanke laitetaan hakuun. Ehkä sen takia juuri rahoitusta tulisi ohjata enemmän vapaana ilman mitään ohjelmaa vaan sen mukaan mitä yrityksen ja kunnat keksivät. Eli ei niin paljon hallintaa yläkerrasta vaan antaa kaikkien kukkien kukkia vaikka välillä ei kaikki onnistukaan.

Kaikista tärkein on nyt saada niitä oikeasti pitkiä strategioita ja pitkäjänteistä tekemistä. Ei se Nokia syntynyt aikanaan helposti vaan se syntyi todella kovalla työllä ja omistautuneilla tekijöillä. Voidaan ajatella, että maailma on nyt helpompi kuin Nokian alkaessa. Meillä on enemmän teknologiaa ja enemmän haasteita joita ratkaista. Myös markkinoille meno on nopeampaa. Pitää myös katsoa peiliin ja ymmärtää ettemme enää välttämättä ole niin kärkeä koulutuksessa tai tuotekehityksessä. Emme ole edes kovin houkutteleva maa vaikka meitä aina kehutaan. Mutta suurta korjausliikettä ei tarvita. Korjausliikkeen ehdoton vaatimus on silti ajattelun ja hengen parantuminen. Jonkun pitää tässä näyttää esimerkkiä ja näyttäisi siltä, että SDP on puolue joka siihen pystyy politiikan osalta.

]]>

Yleinen

Hetkiä arjesta

Ei tämä aamu ole mitenkään erityinen. Ihan normaali aamu jolloin keitän aikaisin kahvia ja istun maanantaiseen tapaan tietokoneelle suunnittelemaan päivää ja viikkoa. Lapset ja vaimo herää yleensä minua myöhemmin kun olen jo ensimmäisen pannun juonut ja olen tehnyt tunnin verran töitä. Vaimollani oli tänään aikainen lähtö esiintymään joten minä lähetin lapset kouluun ja hoidin aamutoimet. Se herätti arjen keskellä ajatuksia sekä tunteita jotka ovat syviäkin.

Luottamus ja turvallisuus

Ei meidän aamutoimissa ollut mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Tyttäreni söivät aamiaista ja puhuimme samalla asioista laidasta laitaan. Kissanpentu leikki ja pölli nuoremman tyttären huoneesta jonkun lelun. Sitä naurettiin ja ihmeteltiin mihin se sen vei. No, kyllä se löytyy. Samalla puhuttiin pimeydestä ja siitä pitääkö sitä pelätä. Kerroin, että pimeys on suoja ja monille eläimille se aika kun voi liikkua. Se mikä on yhdelle turva on toiselle uhka.

Lisäksi vielä koitettiin, että avaimilla saa oven auki helposti. Nuoremmalla tyttärellä on asian kanssa ollut joskus ongelmia. Nyt ei ollut ja hän luottaa siihen, että kodin ovi hänelle aukeaa.

Katselin kun hän lähti iloisena kävelemään kohti koulua ja mietin miten onnellisessa asemassa me Suomessa olemme. Kuinka hyvin meillä on asiat ja kuinka tärkeää on pitää kaikista huolta.

Yhteiskunta on iso perhe

Vaikka sitä kaikessa kiireessä ja arjen keskellä usein unohtuu miettimään vain omia haluja ja ongelmia niin joskus olisi aina hyvä katsoa asioita yläpuolelta. Kuinka iso asia on se onkaan, että tyttäreni voi lähettää koulutielle luottavaisena ja ylpeänä. Kuinka valtava asia on se, että heidät ottaa koulussa vastaan välittävät ja ammattitaitoiset opettajat sekä avustajat. Miten huikea asia on se, että he miettivät heidän parastaan ja välittävät aidosti, minun lapsista.

Miten meidän yhteiskunta on pystynyt rakentamaan tiestön jota pitkin kävellä ja oppilaitokset jotka palvelevat oppimista sekä yksilön kehitystä. Oppilaitoksen jossa toimii kouluterveydenhoitaja ja jossa puututaan aktiivisesti kiusaamiseen sekä negatiivisuuteen. Miten oppilaitoksessa tarjotaan terveellistä ruokaa ja opetetaan arvostamaan sitä.

Nämä kaikki on meille itsestäänselvyyksiä ja liian harvoin sitä pysähtyy miettimään kuinka tärkeitä asioita meillä on joka päivä ympärillämme. Kuinka paljon siihen tehdään jatkuvasti työtä ja kuinka vastuullisten ihmisten kanssa tämän elämän jaamme.

Aikamme on kaikilla

Tänä aamuna istuin hetken portailla ja katselin tyttäreni loittonevaa selkää. Minut valtasi hetkeksi niin lämmin olo, että aamun viileys väistyi. Lasten varttumisessa on jotain aivan mahtavaa ja jotain mikä samalla pelottaa. Itse vanhenen ja hyvinkin pian minun on aika väistyä. Loppujen lopuksi minulla ei ole paljon aikaa tehdä niitä asioita joita rakastan sekä jättää jälkeni yhteiskuntaan. Kovin monet meistä ei ole miehiä tai naisia joista kirjoitetaan historian sivuilla. Se ei vähennä meidän kenenkään arvoa vaan me kaikki olemme ainutlaatuisia ja teemme joka päivä jonkun jäljen yhteiskuntaan.

Lienee selvää, että kävelisin empimättä tuleen lasteni takia. Ei ole klisee, että tulevaisuus rakentuu lasten varaan. Ei ole klisee, että seuraava sukupolvi voi olla ja pitäisi olla edellistä parempi. Meillä on aina mahdollisuus oppia omista virheitä ja opettaa tieto sekä käyttäytymismallit eteenpäin lapsille. Lienee selvä, että lapseni ovat se jälki jonka jätän yhteiskuntaan. He toivottavasti ovat minua parempia ja edelleen jatkavat ketjua jossa omat virheet ja heikkoudet tunnustetaan ja jossa niistä opitaan. Lapset ovat meillä lainassa kuten on ympäristö jossa elämme. Sen takia yritän oppia suhtautumaan sekä toisten lapsiin ja ympäristöön kuten ne olisivat omiani. Me olemme loppujen lopuksi vain iso perhe, koko maailma joka matkustaa avaruudessa hurjaa vauhtia miettien olemmeko yksin.

Tämä aamu oli minulle tärkeä vaikka se oli tavallinen ja arkinen. Se oli tärkeä juuri siksi. Tämä maailma on se mitä minä haluan rakentaa ja jonka kaikille haluan. Tämän takia meidän aikuisten tulee olla parempia. Meidän tulee miettiä lapsia, yhteisöä ja itseämme osana siinä. Me puhumme välillä julkisuudessa niin isoista asioista, että unohdamme maailman koostuvan pienistä asioista. Hymy, välittäminen ja kannustaminen on asioita jotka välillä rakentavat enemmän kuin mikään työkalu sitä voisi tehdä.

]]>

Yleinen

Keskustan kapina Sipilää vastaan on demokratian voitto

Miksi demokratia on olemassa ja miksi se on luotu? Toki voidaan puhua pitkään ja syvällisesti eri käsitteistä sekä virtauksista mutta pidetään asia yksinkertaisena. Politiikka ja demokratia on olemassa meidän jokaisen yksilön hyvinvoinnin takia. Demokratialla on lisäksi hyvin yksinkertainen tavoite. Luoda yhteiskunta joka on tasa-arvoinen ja jossa jokaisella on oma paikkansa sekä merkityksensä.

Arvot ratkaisevat teot

Olen aikaisemmin puhunut tästä paljon. Oikeisiin arvoihin perustuvat teot ovat onnistuneen politiikan tekemisen selkäranka. Oikeat arvot taas luovat sitä yhteiskuntaa jossa me kaikki voimme onnistua ja toteuttaa itseämme. Keskusta on poikennut perinteisistä arvoistaan Sipilän kaudella huomattavan paljon. Uutta ei ole ollut ainoastaan johtamisen kulttuuri vaan vielä enemmän asiaan on vaikuttanut erittäin kovien arvojen tuominen Keskustan politiikkaan. Se on näkynyt kipuiluna jo pitkään Keskustan kenttäväessä. Arvostan kyllä kovasti Keskustan kenttäväkeä joka tuntuu olevan johtajan takana puolustaakseen Keskustan menestystä. Se on harvinaista nykyään. Ilmeisesti joko vaalien läheisyys vaikuttaa tai sitten useat kellokkaat ovat vain saaneet tarpeekseen. En tiedä, toivottavasti tuo jälkimmäinen.

Miten Sipilä lähtee?

Joka tapauksessa Keskustan ainoa mahdollisuus menestyä tulevissa eduskuntavaaleissa on hankkiutua Sipilästä eroon. Toki ihmeitä voi tapahtua mutta en usko, että edes sote- ja maakuntauudistuksen läpimeno vaikuttaisi Sipilän suosioon edes omien keskuudessa. En halua tällä kirjoituksella hyökätä Sipilää vastaan vaan tämä on politiikkaa tai oikeastaan politiikan seurausta.

Jos Keskusta haluaa pestä kasvonsa kunnolla on ainoa vaihtoehto kunnon kapina Sipilää vastaan, täysi pesäero. Se ei ole kuitenkaan ollut kovin Keskustan tyylistä vaan ei ole Sipiläkään kovin keskustalainen johtaja.

Toinen vaihtoehto on savustaa Sipilä jäämään taustalle mutta siihen ei ole kirjoitusten mukaan paljon mahdollisuuksia. Sipilä on rakentanut palomuurin itsensä ympärille joten savustaminen ei tule olemaan helppoa.

Todennäköisin vaihtoehto on kuitenkin se, että Keskustan ehdokkaat kävelevät vaaleissa teuraaksi ja Keskusta kohtaa erittäin huonon tuloksen. Tappion jälkeen on Sipilän äänestäminen pois puheenjohtajan paikalta lähes varmaa. Keskusta käy hakemassa arvoja oppositiossa ja alkuperäiset arvot taas heräävät.

Talouden ja työllisyyden kasvun harha

Tämän hallituksen ainoa tukiranka on työllisyyden ja talouden kasvu. Tuloksista voidaan olla montaa mieltä ja todellisuus paljastuu vasta ensi hallituskaudella. Totuus on kuitenkin se, että hyvin vähän talouden kasvun ansiota voidaan antaa hallitukselle. Tämä koskee oikeastaan kaikkia hallituksia. Suomi on niin pieni maa, että me olemme hyvin riippuvaisia maailmantalouden tilanteesta, aina.

Hallituksen, eduskunnan ja politiikan merkitys noin ylipäänsä on luoda tasa-arvoa, pitää huolta heikoimmista sekä rakentaa mahdollisuuksia. Menestyvä yhteiskunta tarvitsee hyvin koulutettuja kansalaisia, hyvät mahdollisuudet yritystoimintaan sekä luottamuksen. Luottamus taas rakennetaan tasa-arvolla ja huolehtimalla kaikista.

Yllä olevissa Sipilän hallitus on epäonnistunut pahasti. Luottamus poliitikkoihin ja demokratiaan on vähentynyt merkittävästi. Luottamuksen palautus on yksi seuraavan hallituksen tärkeimmistä tehtävistä.

]]>

Yleinen

Arvot muuttavat myös ilmaston

Ilmastonmuutoksesta puhutaan politiikassa tällä hetkellä runsaasti ja siitä tullaan puhumaan vielä enemmän kun vaalit lähestyvät. Ilmastopolitiikkaa mitataan ja sille pyritään löytämään toimivia mittareita. Mitä ihmiskunnan pitäisi tehdä, että yhteinen maapallomme pysyisi elinkelpoisena? Sinänsä koko keskustelu on jotenkin mielenvikainen ja täysin absurdi. Me yritämme keksiä suloisia valheita sinne, että voisimme jatkaa tämän hetkistä kehitystä kohti yhä suurempaa kulutusta. Talouden tulee joka vuosi kasvaa ja se tarkoittaa sitä, että tuotannon on noustava. Se taas tarkoittaa resurssien yhä suurempaa kulutusta. Jos haluamme lopettaa itsellemme valehtelemisen ja muuttaa tulevaisuutta meidän tulee tarkastella arvojamme ja yhteisöllisyyttä. Ilman niiden muuttumista ei myöskään yhteinen tulevaisuutemme muutu.

Työ ja sen tuottavuus

Työ ja sen tekeminen on ollut otsikoissa johtuen ammattiliittojen ja hallituksen kiistan takia. Tätä kirjoittaessa kiista ei ole ratkennut vaan hallitus siirsi taistelun taitavasti verhojen taakse. Kaikki toki ymmärtää työn käsitteenä ja sen, että siitä saa yleensä korvauksen jonka suuruudesta riippuen voi rakentaa elämäänsä monin eri tavoin. Työn mielekkyys ja siitä maksettava korvaus on riippuvainen sen tuottavuudesta. Mutta hetkinen, mitä on tuottavuus? Millä me mittaamme työn tuottavuutta ja mitä tuottavuus itse asiassa tuottaa?

Tuottavuuden tekijöitä on monia. Tuottavuutta haetaan usein tehokkuuden avulla. Tehokkuudella tarkoitetaan yleensä hyvin yksinkertaista asiaa. Miten voimme tuottaa enemmän ja pienemmällä kustannuksella. Eli vielä enemmän yksinkertaistettuna paljonko tuotanto pystyy tuottamaan voittoa. Kaikki on siis loppujen lopuksi siitä kiinni miten paljon tuotamme voittoa eli rahaa. Jopa sairaanhoitajien ja hoiva-aloilla työskentelevien työ on muutettu tulokseksi eli miten voimme palvella enemmän ihmisiä tehokkaammin niin, että siihen kuluva aika eli kustannus on pienempi. Melkein kaikki mitä me kohtaamme elämässämme päivittäin on mittaroinnin ja tuotannon tehokkuuden mittaamisen kohteita.

Raha on huonoin mahdollinen mittari ihmisen hyvinvoinnin kannalta

Raha on ihmisen mielikuvituksen ja käytäntöjen luoma kuvitteellinen vaihdannan väline. Rahatalous on toki tärkeä ja tarpeellinen koska me vaihdamme toistemme kesken niin paljon eri tuotteita ja palveluita, että ilman rahaa se olisi mahdotonta. Ennen rahaa taloutemme perustui vaihdantaan. Me vaihdoimme tavaroita ja palveluksia toistemme välillä tarpeen mukaan. Ihmiset erikoistuvat tekemään asioita ja yhteisön vahvuus muodostui siitä, että se koostui eri taitojen osaamisesta. Käsillä tekeminen ja uusien asioiden oivaltaminen tuotti kehitystä ja nosti elämänlaatua kaikille. Syntyi jatkuvasti uusia käsitteitä siitä, että millainen on hyvä ja mukava elämä. Alkoi hyvin nopeasti muodostua myös käsite omistus. Paljonko yksi ihminen omistaa ja mitä omistuksella voi tehdä. Aikojen alusta omistus on ollut poliittisesti ohjattua ja perustunut suhteellisen pienen ihmisjoukon käsitykseen ympäröivästä maailmasta ja sen kehityksen suunnasta.

“Rahalla ei voi ostaa onnea” sanoo jo vanha sananlasku. On jokseenkin selvä asia, että rahalla ei tosiaan voi ostaa onnea ja onnellisuutta. Kaikki sen tietää mutta miksi me silti mittaamme lähes kaikkea rahassa ja omistuksessa joka sekin on loppujen lopuksi vain rahaksi käännettyä resurssia. Miksi me emme mittaa ihmisten ja yhteisön onnellisuutta sekä elämänlaatua kokonaisuudessaan? Me kaikki tiedämme, että rahalla voi hankkia itselleen mukavuutta, terveyttä ja kaikkea niitä asioita joita tarvitaan onnellisen elämän rakentamiseen. Köyhä ihminen ei selviä sairauksien hoidosta samalla tavalla kuin rikas. Köyhä ihminen ei voi ostaa itselleen mukavuutta tai joissakin tapauksissa edes syödä terveellisesti. Raha ja omaisuus on selkeästi yhteiskunnan jakolinja mutta miksi? Miksi me olemme päästäneet kuvitteellisen asian väliimme ja aiheuttamaan mahdollisuuksien epätasa-arvoa?

Yhteiskunta tarvitsee rikkaita ihmisiä

Ihmiset ovat erilaisia. Meillä on hyvin erityyppiset kiinnostuksen kohteet ja tavoitteet elämälle. Joitakin ajaa hyvin vahva sisäinen tarve muuttaa asioita isossa mittakaavassa ja jotkut haluavat keskittyä vain lähellä oleviin asioihin. Yksilön nauttima yhteisön arvostus on miltei kaikille tärkeä asia. Ihminen joka ei välitä yhtään yhteisön hyväksynnästä ja toisten arvostuksesta on hyvin poikkeava. Vaikka monet meistä haluaisi elää ilman kyseistä tarvetta niin käytännössä se ei ole mahdollista. Tämä on se syy miksi meitä kiehtoo sarjamurhaajat ja rikoksia tekevät ihmiset. Monet ajattelevat, että he elävät täysin ilman kahleita ja toteuttavat itseään säälimättömästi. Tämä vaikka teot ovat hirviömäisiä ja täysin ihmisyyden vastaisia. SIlti me haemme teoille syytä ja yritämme ymmärtää vaikuttimia tekojen takana.

Meidän ei tule taistella rikkaita ja menestyneitä vastaan vaan köyhyyttä ja epätasa-arvoa vastaan. Yksilön itselleen rakentama elämä on aina kallisarvoinen ja lähtökohtaisesti jokaisen elämä on yhtä arvokas. Mutta meidän tulee myös hyväksyä tosiasia, että joidenkin elämänkaari on vaikutuksiltaan täysin erilainen kuin hänen lapsuuden ystävän elämänkaari. Yhteiskuntamme on riippuvainen yksilöistä joita ajaa vimma kehittää ja löytää uutta. Yleisesti tämän ominaisuuden mukana seuraa myös taloudellinen menestys. Kyseisen yksilön uuden löytämisen vimmasta hyötyy jollakin tapaa koko yhteisö. Kyseisen yksilön vimma synnyttää työtä ja täysin uusia keksintöjä jotka muovaavat meidän kaikkien elämää.

Minä en usko, että kenelläkään olisi todellista vihaa rikkaita ja menestyneitä ihmisiä kohtaan. Viha ja arvostelu astuu kentälle vasta kun omistus luo räikeää epätasa-arvoa tai hankittu menestys on pois otettu eikä sitä ole tuotettu luomalla uutta. Esimerkkinä voisin mainita vaikkapa niiden asioiden hyödyntäminen joita me luontaisesti pidämme yhteisinä. Otetaan vaikkapa vesi. Suomessa me pidämme sitä itsestään selvyytenä ja sitä on joka paikassa. Voimme tyydyttää janomme ja peseytyä miltei missä vain. Silti vesi on monessa maassa liiketoimintaa ja poliittinen tapa ajaa päätöksiä läpi. Veden hyödyntäminen yksilön rikkauden lähteenä on sellainen joka yleensä nostaa negatiivisia tunteita pintaan. Kollektiivisesti ajateltuna se tuntuu väärältä ja sitä se toki on.

Pystyvät yksilöt joita ajaa uuden kehittämisen vimma ovat ihan samalla tavalla yhteiskunnan resursseja kuin vesi ja muut luonnonvarat. Me tarvitsemme tämän kaltaisia yksilöitä ja ryhmiä. Ne ovat kaikkien etu ja ihan samalla tavalla ihmisen kehityksen edellytys kuin se, että pidämme maapallon elinkelpoisena.

Entä jos menestyksen mittari ei olisikaan raha ja omistus?

Me annamme lähes kaiken anteeksi ihmiselle joka on rikas. Me salaa ihannoimme ja haaveilemme rahan tuottamasta riippumattommudesta ja vallasta. Me luemme lehdistä häpeillen ihmisistä jotka ovat hankkineet neljä miljoonaa maksavan auton tai muokanneet ulkonäköään valtavilla summilla. Salaa me toivoimme itselle samaa riippumattomuutta ja mahdollisuuksien virtaa. Usein elämme enemmän muiden elämää kuin käyttäisimme tarmon omaan elämään. Olemme laumaeläimiä jotka juoksevat muiden mukana.

Entä jos huomen aamusta alkaen kukaan ei enää millään tavalla arvostaisi rahaa ja omistusta vaan tilalle astuisi uusi arvo ja sen mukana täysin erilainen toimintakulttuuri? Mitä jos suurimman arvostuksen saisikin se mitä yksilö on voinut tuottaa yhteisölle eniten? Miten se muuttaisi elämäämme ja yhteiskuntaamme? Kun mietit sitä niin älä hylkää tämän hetken kehitystä ja ajattelua taloudesta vaan mieti asiaa arvojen kautta.

Otetaan esimerkiksi vaikka rakennusyhtiö. Perinteisesti tämä ala tuottaa suuria voittoja eli paljon rahaa omistajille. Rakennusyhtiöt pyörittävät valtavaa liiketoimintaa ja ovat työllistäjänä erittäin tärkeitä. Rakennusyhtiöt ovat myös erittäin tärkeitä hyvinvoinnin tuottajia riippuen siitä miten laadukkaita ja kestäviä rakennuksia ne tuottavat. Asuminen, lämpö ja suoja kun on meidän yksi keskeisiä perustarpeita. Rakennusyhtiöt ilmoittavat vuosikatsauksissa paljonko voittoa ne ovat tuottaneet. Ja koska rakennusyhtiöt yleensä ovat pörssiyhtiöitä se on keskeisin asia kun mitataan yhtiön onnistumista. Raha. Entäpä jos sama yhtiö ilmoittaisi vuosikatsauksessa, että tämä vuonna vaihdoimme yhtiön strategian. Emme tavoittele suurinta mahdollista voittoa vaan suurinta mahdollista hyötyä yhteisölle. Olemme tietoisesti nostaneet rakentamisen laatua ja pienentäneet voittoa laskemalla asuntojen hintoja. Olemme mahdollistaneet yhä useammalle laadukkaan asumisen ja olemme myös rakentaneet asunnottomille tuhat maksutonta asuntoa. Mitä tästä toiminnasta seuraisi?

Olet oikeassa, sehän olisi täysin mielenvikaista ja osakkeiden arvo tippuisi jos muutos olisi edes jollain tapaa edes mahdollinen toteuttaa. Mutta mietitään asiaa vielä hetki. Entä jos suuri yleisö eli kansa nostaisi arvostustaan kyseistä yhtiötä kohtaan yhtä paljon kuin pörssiarvon tiputus olisi. Entä jos kaikki haluaisivat hankkia asuntonsa juuri tältä yhtiöltä? Entä jos kaikki haluaisivat työskennellä kyseisessä yhtiössä ja tehdä aina parasta työtä?

Kyllä, meidän asenteet ja päätökset ohjaavat markkinoita. Loppujen lopuksi valta on aina kansalla. Kyseisessä esimerkissä lopputulos olisi se, että kyseinen yhtiö pärjäisi taloudellisesti hyvin ja sillä olisi sitoutuneimmat työntekijät. Kyseinen yhtiö voisi omalla esimerkillä ja toimintamallilla muuttaa markkinaa jossa kaikki kilpailijat olisi pakotettuja muuttamaan toimintamallejaan saman suuntaisiksi. Eikä se tarkoita sitä, että kaupallisuudesta tai rikkaudesta pitäisi luopua. Se tarkoittaa sitä, että varallisuus jakautuisi tavalla joka hyödyntää kaikkia ja luo uusia liiketoiminnan mahdollisuuksia. Se tarkoittaa sitä, että vastuullisuus ja arvojen toteuttaminen olisi kilpailuetu.

Miten tämä kaikki liittyy ilmastoon?

Me kulutamme päivä päivältä enemmän. Meitä ohjataan kohti uusia tarpeita ja elämyksiä. Yhä useampi niistä eristää yksilön yhteisöstä. Se mitä ennen käytimme yhdessä hankitaan nyt kotiin omaan käyttöön. Tarvitsemme yhä suurempia koteja, yhä enemmän sähköä, yhä enemmän resursseja.

Yhteisen elinympäristömme vointi ja siitä huolehtiminen on kiinni siitä millaisia arvoja me toteutamme ja mitä päätöksiä teemme joka päivä. Niin kauan kuin tuottavuus ja voitto ovat arvoina kovimpia emme pysty muuttamaan resurssien nopeaa kulutusta sekä elinympäristön pilaamista. Niin kauan raha ja valta jatkaa keskittymistä yhä pienemmällä määrälle ihmisiä. Ja niin kauan kuin kehitys jatkuu näin epätasa-arvo ja ihmisten orjuuttaminen jatkuu ja kasvaa.

Tämä kirjoitus oli minulle hyvin tyypillistä asioiden pyörittelyä ilman, että halusin ohjata sinua tiettyyn johtopäätökseen. Minun ajattelu lähtee kyseenalaistamisesta. Meidän tulee jokaisessa kehityksen kohdassa pystyä kyseenalaistamaan kaikki, jopa itsemme. Meidän tulee hyväksyä se, että olemme olleet tietämättömiä ja meidän tulee miettiä mitkä asiat ovat elämisen kannalta tärkeitä.

Ihminen on ainoa eläin joka rakentaa itselleen häkin.

]]>

Tekijä: erkkituomi

SDP elinkeino- tiede & tutkimus -ryhmät Business Finlandissa 27.11.2018. Osaamispolku 2030

SDP ei ole täydellinen mutta se on minun valinta

Suomesta maailman paras TKI-ympäristö -seminaari

Hetkiä arjesta

Keskustan kapina Sipilää vastaan on demokratian voitto

Onnea isä mutta mikä sinä olet?

Arvot muuttavat myös ilmaston

Hallituksen ja ammattiliittojen välille julistettiin tulitauko

Yhteinen näkemys on ainoa vaihtoehto hallituksen ja Ay-liikkeen kiistan ratkaisuksi

Kuka äänestää työtaistelua?