Kategoria: Uncategorized

Onhan tästä aiheesta jo puhuttu ja revitelty mutta jos maailmaan vielä yksi kirjoitus tästä mahtuisi. Pohdiskelen asiaa vähän laajemmin ja yritän miettiä millaisen viestin annamme maailmalle ja yhteiskunnalle. Suuri osa meidän yhteiskunnasta on kristittyjä ja kristinuskoon kuuluu miltei tärkeimpänä armo. Armo on uskonnon myötä yhteiskunnan moraalikoodisto, vaikka ei uskoa tunnustaisi.

Vihainen mies

Hussein kuvasi nuoruuttaan, sekä niitä olosuhteita joissa hän varttui. Kuvauksen perusteella meistä jokaisen olisi ollut vaikea varttua niissä olosuhteissa ilman jyrkkiä mielipiteitä. Tämä ei tarkoita sitä, että etsin syitä sille miksi Hussein on ilmaissut jyrkkiä mielipiteitä monia ryhmiä vastaan. Tuskin kukaan meistä pitää näitä julkaistuja mielipiteitä sopivina tai millään tavalla arvokkaina. Husseinin lista niistä ryhmistä joita hän halveksui on pitkä. Tekoja ei voi puolustella. Tämän kaltaiset ajatukset perustuvat usein hyväksynnän ja positiivisen palautteen hakemiselle. Se kertoo ihmisestä joka ei ole löytänyt paikkaansa ja hakee hyväksyntää kaikin keinoin. Negatiivisilla ja suorastaan rasistisilla ajatuksilla saa yleensä voimakkaampaa kaikua kuin positiivisella. Näin se valitettavasti on.

Meidän on nyt vaikea luottaa Husseiniin. Se on selvä ja Husseinilla on näytön paikka ja vastuu siitä. Valitettavasti tapahtuma ketjusta saa helposti sen kuvan, että valehtelu olisi jatkunut jos totuus ei olisi tullut muuten esille. Se loukkasi minua ja varmaan monia muitakin.

Hussein ei ollut kovin nuori kirjoittelun aikana ja osin toimi jo vastuullisessa työssä. Ja tässä on ajatusten ja kirjoittelun yksi tärkeä sääntö. Kun vastuu lisääntyy niin se pitää kantaa. Eli mitä vastuullisempi asema niin sitä kunnioittavampi yhteiskunnan koodistoa kohtaan tulee olla.

Vihasta voi parantua

Hussein on sanonut, että häntä hävettää. Hän on sanonut, että hän katuu ja pyytää anteeksi kaikilta. Uskoisin, että Hussein hivenen yllättyi siitä miten julkinen hänestä on tullut kansanedustajaksi pyrkimisen aikana ja varsinkin sen jälkeen kun luottamuksen sai. Se luottamus oikeasti painaa ja samalla sinun tulee kestää loputtomasti arvostelua hymyillen vaikka välillä tekisi mieli sanoa vastaan. Kuuluu asiaan mutta nykyään tilanne alkaa olemaan jo todella armoton ja arvostelu ei jää vain asioihin.

Minä uskon, että vihasta voi parantua. Erilaiset olosuhteet, kulttuurit ja ryhmät elävät vihan polttoaineella. Vastustetaan toista ryhmää, uskontoa, seksuaalista suuntautumista tai jotain mikä on syvällä ihmisen arvoissa tai kulttuurissa. Viha on helpompi tunne kuin rakkaus ja armo. Helppoa parantuminen ei ole ja se tarkoittaa sitä, että sinun tulee vaihtaa ympäristöä ja saada jotain vihan tilalle. Yhteisö jolta saa hyväksynnän positiivisella tunteella vihan sijaan. Se on pitkä prosessi joka vie aikaa.

Tätähän me olemme halunneet

Suomessa on paljon keskusteltu tiettyjen kulttuurien haitallisista tavoista. On totta, että tietyt kulttuurit eivät tunnusta niitä arvoja joihin me olemme Suomessa tottuneet. On totta, että tietyt kulttuurit eivät tunnusta meidän moraalikoodiston mukaan jakamatonta ihmisarvoa. En puolusta hetkeäkään näitä kulttuureja, mutta emmekö ole halunneet heidän muuttuvan. Kehittyvän.

Husseinin lausunnot olivat hyvin paljon sen kaltaisia kuin mitä me olemme arvostelleet ihmisarvon vastaisiksi. Hussein on myös maahanmuuttaja. Hänessä siis yhdistyy ne asiat joita me olemme pitäneet hyvin haitallisena ja tämän maan arvojen vastaisena.

Eikö meidän tulisi siis pitää häntä tavallaan parantuneena, uudistuneena ja esimerkkinä?  Esimerkkinä siitä, että meidän yhteiskunta pystyy tarjoamaan jotain mikä muuttaa ihmisen.

Miettimättä tätä me lyömme Husseinin alas ja samalla teemme sen itsellemme, sekä meidän yhteiskunnalle. Nimittäin se viesti minkä lähetämme on se, että ihan sama mitä teet “me emme hyväksy sinua koskaan”. Se, rakkaat ystävät, jatkaa vihaa ja toimii päinvastaisena esimerkkinä monelle joka on omaksumassa meidän yhteiskunnan ja kulttuurin arvoja.

Tästä on tärkeä keskustella

Kuten kaikesta niin tästä on tärkeä puhua, keskustella. Ajatella ennen tuomitsemista. Jos ajattelet ja perustelet niin tuomitse, mutta älä ennen sitä. Älä otsikkojen perusteella tai ryhmän mielipiteen takia. Meidän on tärkeä keskustella tästä yhteiskunnan takia, ei Husseinin takia. Meidän tulee miettiä miten meidän yhteiskunta on niin vahva, että se tarjoaa vihan sijaan positiivisista tunteista ja teoista saatavaa vastakaikua ja hyväksyntää. Jos arvostelemme muita kulttuureja siitä, että he eivät kunnioita tasa-arvoa ja ihmisarvoa niin meidän tulee olla parempia. Meidän tulee miettiä mitä armo meidän yhteiskunnassa tarkoittaa ja kuka sen voi saada. Perustuuko armo sille, että sinulta riisutaan kaikki kunnia ja joudut nöyrtymään armon edessä?

Juhlakansa, ystävät

Suomalaiset on kovia tekemään työtä. Me olemme siitä ylpeitä. Samoin olemme ylpeitä siitä, että meihin voi luottaa ja emme jätä kaveria. Kun kuuntelen isäni ja äitini asennetta työtä ja Suomea kohtaa tunnen ylpeyttä. Kun muistelen isovanhempieni puheita heidän vaiheistaan sodan jälkeisen Suomen rakentamisesta tunnen ylpeyttä ja kiitollisuutta.

Voisinpa saada joskus tehtyä yhtä hyviä tekoja. Voisinpa olla yhtä tarpeellinen.

Kiitos, äidit ja isät

Hyvät ystävät

Suomi eli kovia kovia aikoja mutta siitä selvittiin yhdessä, talkoilla ja toisia tukemalla. Vaikka itsepäisiä ollaankin. Aika ja ihmiset korosti yhteisöllisyyttä. Se ei aina ollut sopuisaa, eikä sitä aina haluttu mutta se oli kaikkien etu. Se oli jotain yhteistä. Se oli Suomalaista.

Keskellä kehitystä Suomi panosti valtavasti kansalaisten koulutukseen ja sivistykseen. Se kannatti. Suomi nousi työllä ja osaamisella sivistysvaltioksi. Suomi näytti suuntaa maailmalle miten pieni maa voi tehdä sen mistä monet unelmoivat. Tänä päivänäkin.  

Suomi ei noussut ainoastaan taloudessa ja kansalaisten hyvinvoinnissa. Me nousimme myös tasa-arvon ja demokratian maaksi. Se ei tapahtunut vahingossa, eikä sattumalta. Sen rakentajia on täällä tänäänkin paljon. Lukuisia hyviä miehiä ja naisia jotka ovat pitäneet huolta, että työnteon mahdollisuudet ovat kaikille hyvät ja, että työtä on.

Hyvät toverit

Tämä maa on rakennettu sopimalla. Ottamalla toiset huomioon. Tekemällä työtä jolla elää ja joka tuottaa tulosta. Yhdessä, ei yksin. Kiitos teille.

Hyvä juhlakansa

Tämä aika korostaa yksilöä. Tämä aika nostaa voittajia ylös. Se ei ole väärin mutta on väärin uskoa, että yksin voimme olla enemmän. Vain yhdessä olemme enemmän. Olemmeko unohtaneet sen miten voimakkaita olemme yhdessä ja miten paljon saamme aikaiseksi yhdessä. Ongelma tulee kun yhteiskuntaa muutetaan palvelemaan yhä enemmän voimakkaita ja onnistuneita yksilöitä, eikä luomaan yhteisöllisyyttä. Meidän tulee ihailla Suomea suurena ryhmänä, joukkona, kansana.

Meidän tulee edelleen pitää kaikista huolta. Vaikka me olemme hyvin voiva maa meillä kaikilla ei ole asiat hyvin. Meidän tulee yhä työskennellä kaiken sen eteen mitä olemme jo kerran saavuttaneet. Meidän tulee pitää huolta heikoista ja mahdollistaa turvallinen elämä kaikille. Kaikista huolta pitäminen ei ole heikkoutta vaan vahvuutta. Jokainen yksilö rakentaa yhteiskuntaamme omin tavoin, jokainen on arvokas. Siihen pitää vain saada tilaisuus.

Hyvät ystävät

Meidän aikaa uhkaa ajattelun puute. Meidän aikaa uhkaa kansan jakaminen mielipiteissä ja kyvyttömyydessä keskustella ja kohdata. Jakautunut kansa on heikko ja hyväksikäytettävissä. Ja se, hyvät ystävät on populismin tavoite. Jakaa kansaa ja saada valta. Populismin tavoite ei ole antaa vastauksia tai johtaa. Ei lähdetä mestarien mukaan koska se on halpa huijaus.

Mennyt hallituskausi herätti paljon keskusteluita. Mennyt hallitus ei johtanut kansaa vaan asioita ja eturyhmiä. Suomi ei ole yritys, Suomi on maa ja tällä asuu Suomalaiset. Meitä ei voi erottaa eikä meille voi kääntää selkäänsä, ei yhdellekään. Suomen poliittisen johdon merkitys ei ole johtaa vain asioita vaan johtaa myös luottamusta. Jos emme luota toisiimme ajaudumme kaaokseen.

Ystävä, Kuuntele, ajattele ja keskustele.

Sitä me tarvitsemme nyt lisää. Me tarvitsemme hyviä ja avoimia keskusteluita niiden kanssa joista emme pidä. Niiden kanssa joista otsikot ja valheellisesti luotu viha on meistä erottanut.

Emme ole kovin erilaisia. Meidän eri ominaisuudet ja taidot yhdistävät meitä, eivät erota.

Me olemme menossa kohti aikaa jossa mahdollisuudet vain lisääntyvät. Euroopan unionin myötä meidän kotimarkkina on laajempi kuin koskaan. Meidän tulee vain osata sitä mahdollisuutta käyttää, yhdessä. Meidän tulee olla Suomalaisia Euroopassa ja näyttää mallia. Laajempi yhtenäisyys on paras mahdollisuus korjata ongelmia ja rakentaa yhä parempaa maailmaa. Tämä koskee niin tasa-arvoa, ympäristöä, turvallisuutta kuin liiketoimintaakin.

Meidän täytyy edelleen jatkuvasti työskennelle demokratian ja tasa-arvon edestä. Ne ei ole tapahtunut vahingossa, eikä se pysy jos sitä ei pidetä.

Emme saa unohtaa sitä, että demokratia nostaa myös tuottavuuden ja luo edellytykset yrittämiselle. Demokratia luo mahdollisuudet perustaa perhe ja kasvattaa lapsia. Demokratia antaa meille oikeuden puhua ja olla jotain mieltä. Demokratia on kehitys. Demokratia ei ole täydellinen mutta se on paras mitä meillä on. Jos emme kunnioita ja sitä ja anna sille arvoa sitä ei ole. Me olemme demokratia.

Olemme edelleen upea maa, olemme edelleen hyvinvointivaltio ja edelleen näytämme maailmalle esimerkkiä. Emme ole hukanneet meille jätettyä perintöä. Olette kaikki upeita ja täydennätte Suomea, meitä.

Kiitos kaikille ja upeaa vappua, sekä kevättä.

Ilmasto- ja ympäristö kysymykset on noussut nyt koko kansan huulille ja ajatuksiin. Hyvä niin, koska jo kymmeniä vuosia tutkijat ovat varoitelleet tästä vaarasta ja esittäneet jopa kovin johdonmukaisia ratkaisuja. Tähän asti hyvä mutta mihin keskustelu on kääntynyt? Jukopliut, me keskustellaan siitä lämpeneekö ilmasto ihan oikeasti ja kenen toimesta. Me keskustellaan siitä, että kenen vika ilmaston lämpeneminen on ja onko vaikutusta jos me pienessä Suomessa tehdään jotain. Me keskustellaan siitä, että pitääkö nyt sitten rajoittaa makkaran syömistä ja saunassa käymistä. Herra isä….O tempora O mores.

Ongelmia on tulossa, ratkaistaan yhdessä vai kellutaan yhdessä?

Tämä aika on merkillinen. Kun kohtaamme suuren koko ihmiskuntaa uhkaavan ongelman niin osa meistä tekee siitä poliittisen kysymyksen ja alkaa vastustamaan päivänselvää tietoa.  

Meille on tullut takaisin jopa keskustelu siitä onko maapallo pyöreä vai litteä. Meidän ilmasto lämpenee, se on fakta. Se tulee aiheuttamaan ennen kokemattomia myrskyjä, kuivuutta, nälänhätää, tuhoa ja kuolemaa. Lisäksi se tulee aiheuttamaan massamuuttoa jossa tämän hetken pakolaisuuden määrä on vain prosentteja ellei promilleja. Minulle on aivan sama kuinka paljon siitä on ihmisen aiheuttamaa ja kuinka paljon normaalia ilmaston vaihtelua. Minulle merkitsee se, että meillä on ihmiskuntaa uhkaava ongelma ja se on pakko hoitaa pois. Tai tuhansien vuosien päästä meidän luita kaivellaan maasta kuin me kaivetaan nyt dinosaurusten luita. Meillä on vain se ero, että meillä on teknologiaa ja kyky varautua uhkiin. Meidän ei ole pakko kohdata sukupuuttoa, jos vain pystymme toimimaan yhdessä. Me voimme tehdä sen mikä meidän tehtävissä on ja voimme silti hyväksyä sen, että ilmaston pitkäaikaisille muutoksille emme voi mitään.

Faktat on faktoja ja mestarit on mestareita

Me olemme ihmiskuntana ponnistellut tutkimuksen ja tieteen edistämisessä valtavasti. Olemme ratkaisseet pienen osan meitä ympäröivästä arvoituksesta mutta suurimmat löydöt on vasta edessä. Pahin uhka edistykselle on ihminen eli me itse. Tässä ajassa me kieltäydymme uskomasta tutkittua tietoa. Me viittaamme kintaalla tutkijoille, jotka miltei polvillaan rukoilevat meitä näkemään saman kuin he. Me kumoamme tutkijoiden työn pseudotutkimuksilla, joiden pohjalla on vain katkeria mielipiteitä. Milloin me lopetimme ymmärtämästä mitä tiede on ja miten tulos muodostuu? Milloin me aloimme vastustamaan rokotuksia ja valitsemaan terveyden sijaan tautien leviämisen riskin?

Vielä kerran, ilmasto lämpenee ja meitä uhkaa monet eri ympäristötuhot. Piste. Ei ole mitään väliä miksi, vaan se nyt tekee niin. Suuri osa johtuu meistä mutta ei kiistellä siitä vaan puhutaan siitä miten asia voidaan ratkaista. Kyllä sinä ja minä saadaan vielä mussuttaa makkaraa ja istua puulämmitteisessä saunassa vaikka loppuelämä. Ei hätää. Mutta ajattele seuraavia sukupolvia. Ei ehkä vielä sinun lapsia vaan heidän lapsiaan. Ei ne todelliset ongelmat ole sen kauempana. Kaksi sukupolvea, siinä ajassa Suomi nostettiin hyvinvointivaltioksi ja siinä ajassa voidaan saada aiheutettua ennen näkemätön tuho. Haluatko kiistellä siitä onko se totta, kenen vika se on vai kenties auttaa lapsen lapsiasi? Ja nyt jos mietit mielessäsi, että “tuskin vielä koskettaa minun lapsenlapsia” niin häpeä.

Mitä meidän tulee sitten tehdä?

Ensimmäinen asia on, että ei panikoida. Se johtaa aina huonoimpiin ratkaisuihin. Toinen asia on, että aletaan kuuntelemaan tiedeyhteisöä ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä ja johdonmukaisesti. Ja vielä kerran, ihminen ei pysty kaikkeen mutta olisi tyhmää jättää tekemättä se mitä voidaan. Kolmanneksi, meidän on pakko alkaa tekemään melko kunnianhimoisia poliittisia päätöksiä monista asioista. Meidän tulee vähentäen lopettaa fossiilisten raaka-aineiden käyttö, kaikessa. Meidän tulee innovoida tuhansia uusia keksintöjä korvaamaan fossiiliset raaka-aineet. Neljänneksi, meidän tulee vähentää ympäristön rasitusta kaikessa ja vähentää kulutusta. Viidenneksi, ja miltei tärkein. Meidän tulee toimia yhdessä ja lopettaa ihmiskunnan kohtalon olevan vipuvarsi poliittiseen valtaan.

Asutaanko sen jälkeen maaakuopissa?

Se vapaus sinulla on nytkin. Meille halutaan uskotella, että jos alamme ratkaisemaan ongelmaa niin me ja meidän yhteiskunta taantuu kivikaudelle. Se on lihava paksu valhe. Kyse ei ole siitä, että muutos tapahtuu tänä vuonna vaan muutos vie aikaa. Kun yhdessä päätämme suunnan ja meillä on siihen motivaatio niin me saamme elämänlaatua samalla nostettua. Miten, saatat kysyä? Yhteisten ongelmien ratkaisu on aina yhdistävä tekijä. Toiseksi, poliittisesti tehdyt päätökset eri siirtymävaiheen kohdista kiihdyttää tutkimusta ja tuotekehitystä. Se avaa täysin uusia liiketoiminnan alueita ja tapoja. Ja jos olet isänmaallinen niin nyt tarkkana, Suomi tulee siitä hyötymään ja paljon.

En minä kun ei muutkaan

Ja juuri sen takia EU. Euroopan unioni vastaa noin 20% maailmantaloudesta. Yhdessä me olemme voima joka voi näyttää muutoksen ja ottaa vastuun mutta myös hyödyn kansalaisten olojen kehityksestä, sekä liiketoiminnan kasvusta. Siten mietit makkaraa suussasi, johon sinapin suloinen maku tuo juuri sen janon mitä tarvitaan yhden oluen juomiseen. Mietit, että viedäänkö nyt makkara suusta. Ei viedä, sinä päätät mitä sinä syöt. Mutta tärkein on se, että alat ajattelemaan. Tutki, ota selvää, keskustele, äläkä lähde mestareiden mukaan. He eivät ole kiinnostunut sinusta tai sinun lapsista tai lapsenlapsista vaan vallasta.

Populismi ottaa valtaa ihmisten ajattelussa ja käyttäytymisessä. Ihmiset hakevat vaihtoehdossa äärilaitoja, muutosta ja toimintaa. Maltilliset ovat ihmisten mielissä usein tylsiä ja vain puhuvat mutta eivät tee mitään. Meillä taitaa asiat olla liian hyvin koska pystymme ja valitsemme oman käytöksemme niin, että keskitymme enemmän riitelyyn kuin rakentamiseen. Meillä ilmiö näkyy perussuomalaisten politiikassa. Perussuomalainen aate tai oikeastaan aateen puute on kehittänyt uhriutumisesta uuden taiteen. Ei ole asiaa josta ei voida uhriutua tai sitä ei voida kääntää eliitin salajuoniksi. Mutta sitä ihan samaa tekee moni jotka sanovat olevansa eläinten, ympäristön tai monen muun tarpeellisen asian kannalla. Minkä tahansa aateen tai asian varjolla tehtävä populismi ja riitojen aiheuttaminen on yleensä vain mielenhäiriö tai sairaalloista huomion hakemista.

Seuraa johtajaa

Länsimaalainen ihminen korostaa omaa ajattelua ja itsenäisyyttä. Tämä on oikea tie mutta jos on vapaus niin on myös vastuu. Vastuu ottaa selvää asioista, ajatella. Ei vain seurata otsikkotasolla ja sitä joka tarjoaa politiikan ja ajattelun pikaruokaa.

Jokainen johtajaksi kutsuttava henkilö on poikkeavan taitava, älykäs ja omaa joitakin muita poikkeuksellisia ominaisuuksia. Lisäksi näiden henkilöiden kohdalla aika ja ajankuva on etsinyt juuri tämän kaltaista persoonaa mutta ennen kaikkea kannatusta suuressa joukossa ihmisiä. Valta on aina lainassa kansalta. Ihminen kaipaa hyvää johtajaa. Suurin osa ihmisistä kaipaa jonkun henkilön hoitamaan yhteisiä asioita ja tuomaan arvopohjan näkyväksi. Se ei ole heikkoutta vaan viisautta. Me seuraamme miltei kaikissa toiminnoissa joitakin ihmisiä, joten ei ole vierasta antaa luottamusta eri asioissa.

Johtajana oleminen ei sovi kaikille. Johtaja on hyvin usein päätösten ja monen asian kanssa yksin. Jotta johtaja voi toimia hyvin se vaatii täydellisen uhrautumisen ja itsensä antamisen arvosteltavaksi ja näkyväksi. Johtajana oleminen vaatii ymmärryksen mutta myös olemisen ulkopuolella jotta näkee kokonaisuuden. Johtajuus on vastuuta, paitsi itsestään, myös kokonaisuudesta. Ei vain kokonaisuuden osista joista pitää tai ymmärtää.

Ei sinun tarvitse pitää mutta sinun pitää ymmärtää

Meidän ei tarvitse pitää kaikista ja kaikesta. Me kaikki muodostamme oman maailmamme ja arvomme. Yhteiset arvot eivät tule yksilöltä vaan ne muodostaa monet eri asiat. Suurimpina kulttuuri, uskonnot, koulutus ja yhteisöjen, sekä maan toimiva johto. Maan johto on yksi tärkeimpiä arvojen muodostajia. Meidän suuri puute tällä hetkellä on se, että meillä ei ole johtajia jotka puhuvat kansalaisille, yhteiskunnalle. Meillä on johtajia jotka puhuvat kansan osalle tai asialle. Eri yhteisöjen johtajat ovat voimakkaita mutta eivät välttämättä kestä tarkastelua eikä varsinkaan tarjoa ratkaisuja koko yhteiskunnalle.

Tämän hetken populistinen ilmiö perustuu siihen, että ihmiset kaipaavat yhteyttä ja tunnetta. Populistit ovat ottaneet tämän politiikan välineeksi ja ratsastava sillä röyhkeästi ja välittämättä tuloksesta. Kysymys on vain vallasta. Ihmiset kaipaavat johtajaa joka naulaa itsensä kansakunnan eduksi. Populistinen johtajaa kuvataan usein syrjään vetäytyväksi neroksi joka ikään kuin pakotetaan sattumalta johtoon ja esikuvaksi. Mestari, me tervehdimme sinua.

Ajattele, ajattele ja ajattele

Te, me ja minä elämme ajassa ja paikassa jossa meillä on vapaus ajatella. Me voimme kehittää uutta, parempaa ja huolehtia siitä, että kaikilla on oikeus elämään. Meitä ei pakota kantamaan asetta, me voimme kommentoida ja olla mieltä, me voimme kouluttautua, me voimme vaihtaa ammattia, me voimme olla kenen kanssa haluamme, me voimme kulkea rauhassa kadulla, me voimme päättää seksuaalisesta suuntautumisesta, me voimme tunnustaa uskoa, me voimme olla vapaita.

Onko kaikki nämä mahdollisuudet luoneet meille liikaa vastuuta ja olemme unohtaneet sen tärkeimmän eli yhteisön? Vain kuuntelemalla toisten kantoja ja puhumalla voimme saavuttaa yhteisen yhteisön. Voit kutsua sitä myös demokratiaksi. Moni sanoo, että demokratia on tehoton, samat ihmiset ei osallistu demokratiaan. Moni sanoo Euroopan unionia tehottomaksi, samat ihmiset haluavat osallistua siihen vain yhteyden kaatamiseksi. Osallistua tuhotakseen. Osallistua saadakseen vallan vähältä koska suurelta ei saa.

Yksikään ihminen ei johda yksin vaan johtaja ainoastaan antaa suunnan, aatteen ja vapauden valita. Lisäksi johtaja antaa uhreista suurimman, itsensä. Tai sitten puhutaan diktatuurista, jolla ei ole mitään tekemistä ihmisyyden tai kehityksen kanssa.

Sen takia sinä natsi, kukkahattu, viherpiipertäjä, kommunisti, kapitalistisika. Ajattele, ajattele ja ajattele.

Suomalaisten sanastossa myynti rinnastetaan usein toiminnaksi joka on jotenkin epämääräistä ja epämiellyttävää. Suomalaiset yritykset laittavat usein tuotteita suunnittelevat insinöörit myymään valmista ratkaisua, varsinkin kansainvälisessä kaupassa. Yleistäen voi sanoa, että me uskomme tuotteiden myyvän itse itsensä, kunhan vain me teemme tuotteen kanssa hyvää työtä.Tämän takia monet meidän tuotteet ei menesty markkinoilla koska suunnittelemme ne hengiltä. Tuotteiden suunnittelun aikana otamme usein huomioon liikaa palautetta ja loppujen lopuksi lopullinen tuote ratkaisee liian monia ongelmia, eikä sitä ymmärrä kukaan. Euroopan unioni laajentaa meidän kotimarkkinaa koko EU:n alueen kokoiseksi. Miten voimme parantaa meidän asennetta ja tekniikkaa myyntiin niin, että se täydentää meidän tuotesuunnittelun ja osaamisen kokonaisuudeksi joka rakentaa taloudellisia menestyksiä?

Myynti on asiakkaiden tuntemista, auttamista ja yhteistoimintaa

Tarkastellaan ensin mitä myynti oikeastaan on. En nyt nosta tähän eri titteleitä mitä myynnissä, käytetään vaan puhutaan käsitteistä myynti ja myyjä. Myynti voidaan kiteyttää monin eri tavoin mutta minä teen sen mielelläni näin. “Hyvä myynti ratkaisee asiakkaan ongelmia ja tuottaa selkeästi määriteltävän hyödyn”. Eli myynti lähtee ongelmista tai kivemmin sanottuna haasteista. Haasteet voi olla hyvin eri tasoisa. Ne voivat koskea tuotannon nopeuttamista, henkilöstön tyytyväisyyttä, kahvihuoneen verhoja ja miltei mitä vain. Tuotteet, tuotteistukset perustuvat lähes aina johonkin ongelmaan tai muuten tarpeeseen joka tarvitsee ratkaisua. Hyvät ja menestyneet tuotteet ovat sellaisia jotka löytävät ratkaisun haasteeseen jota emme vielä tiedostaneet tai muuttavat prosessia tai toimintakulttuuria merkittävällä tavalla. Hyvä myyjä onnistuu myymään myös huonon tai sopimattoman tuotteen mutta tämän kaltainen toiminta ei jatku pitkään.

“Hyvä myyjä tekee kotiläksynsä”. Myynnin upeus on se, että pääsee tutustumaan useisiin ympäristöihin, oppimaan paljon eri asioita ja näkemään useita toimintakulttuureja. Se vaatii sen, että myyjä tutustuu asiakkaan nykytilanteeseen, historiaan, vertikaaliin eli asiakkaan toimialaan, tavoitteisiin ja moniin muihin asioihin. Hyvän myynnin suurin työ tehdään asiakkaan näkymättömissä, eikä siitä pidetä meteliä. Se kuuluu asiaan. Hyvän myynnin ominaisuuksiin kuuluu järjestelmällisyys, sitkeys, periksiantamattomuus, kova työ, asiantuntemus, jatkuva kehitys, itsekriittisyys, ihmistuntemus, vastuullisuus ja loputon lista muita asioita. Hyvä myyjä on itse itseään kohtaan kriittisin ja vaatii itseltään enemmän kuin muilta. Luettelemani asiat yhdistetään usein meidän suomalaisten ominaisuuksiin, miksi sitten emme ole kovin hyviä myymään?

Suomalainen myyjä Euroopassa eksyksissä

Suomi on kooltaan hyvin pieni kotimarkkina. Nokia oli meille menestys joka ei välttämättä uusiudu koskaan. Toki toivon sitä mutta en laittaisi siihen toivoa vaan rakentaisin menestystä pienemmistä paloista. Joista jostakin sitten joskus voi tulla uusi Nokia, kun sadat ja tuhannet asiat loksahtaa yhteen. Minulle Euroopan unioni on meidän tuleva kotimarkkina jonka avulla pieni Suomi voi menestyä paremmin kuin yhden Nokian avulla. Verkostoitumalla ja hakemalla luontaisia yhteistyökumppaneita me voimme luoda myynnille tuotteita jotka menestyvät globaalisti. Se vaatii sen, että tunnemme omat vahvuutemme ja pystymme toimimaan ja tuottamaan osaa kokonaisuudesta, erikoistumaan. Siihen meillä on kaikki mahdollisuudet mutta onnistuminen vaatii hyvän myyntityön.

Me Suomalaiset olemme turhan vaatimattomia. Me otamme tuotteen ja menemme esittelemään sitä messuille. Sen jälkeen usein odotamme tilauksia. Emme osaa tehdä myyntiä pitkäjänteisenä kokonaisuutena. Toimiva kokonaisuus lähtee siitä jo mainitusta ongelman ratkaisusta. Se taas perustuu siihen, että tulee tuntea toimiala läpikotaisin. Sen jälkeen tunnistetaan koko markkina eli asiakkaat. Asiakkaisiin kohdistetaan markkinointia. Tämän jälkeen tie on vapaa myynnin työlle.

Tämä ketju on usein meiltä hukassa. Usein palkataan ammattimyyjä jonka odotetaan tekevän ihmeitä ilman koko ketjun tukea. Sitten ihmetellään kun työ on hidasta ja onnistumisia saadaan odotella. Siihen meidän tulee saada muutos. Meidän tulee yhä enemmän panostaa koko markkinoinnin ja myynnin ketjuun koska hyvä myyjä on maalintekijä, eikä saa palloa yksin maalille. Nyt sanon jotain mitä älkää ymmärtäkö väärin, koska tämä arvo on kova. Myyjän tehtävä on myydä, myydä ja myydä. Tuotteen luottamus markkinoilla mitataan myynnissä euroilla ja katteella.

Suomalaisille on myös vierasta tutustua henkilöihin niin syvällisesti kuin myynti vaatii Euroopassa.  Euroopan kulttuurissa tuotteet ei ainoastaan ratkaise vaan henkilöiden välillä oleva luottamus ja samanmielisyys on tärkeä tekijä onnistumiselle. Hyvin usein huonompi tuote tai ratkaisu voittaa koska myyjä. Hyvä myyjä kun rakentaa myös ostamisen edellytyksiä eli joskus rahoitusta, yleistä ilmapiiriä ja monia muita asioita.

Mahdollisuuksien Eurooppa

Eurooppa on Suomalaisille yrityksille aarreaitta jonka ovea emme ole avanneet. Me olemme ratkaisseet monia ongelmia joita Euroopassa vasta tutkitaan. Me olemme jo luoneet toimivan demokratian joka on ehdoton edellytys hyvälle liiketoiminnalle ja sen kasvulle. Meillä on suunnattomasti otettavaa ja annettavaa. Meillä on uniikkia osaamista ja oikea luonne kehittää toimivia ja kestäviä ratkaisuja.

Eurooppa on uusi Helsinki. Meidän tulee suhtautua koko myynnin ketjuun eri tavalla kuin ennen. Meidän tulee hakea siihen panostuksia ja paikallisia suhteita. Luoda koko verkosto, määrätietoisesti ja laadukkaasti. Pikavoitot on harvinaisia ja yleensä ne on kulutettu loppuun nopeasti. Myynti ei ole vaatimattomuutta vaan jatkuvaa työtä näkyvyyden ja mahdollisuuksien eteen. Hyvä myynti ei perustu delekaatioihin vaan kovaan työhön jossa käydään tuhansia kontakteja läpi joista osa aiheuttaa jatkotoimia mutta kaikki rakentavat ja vievät eteenpäin. Sell like hell!

Populismista on varmasti kaikki kuullut. Suomen kieleen populismi on tullut latinan kielisestä sanasta populus joka tarkoittaa kansaa. Siihen termi myös viittaa. Kansan tahdon mukaista politiikkaa joka on vastavoima päättäjien korruptiolle ja turmeltuneisuudelle. Populismi ei  sisällä varsinaisesti mitään ideologiaa tai ratkaisua. Sen luonne on ainoastaan vastustaa niin sanottua vanhaa valtaa tai ihan mitä vain asiaa mitä voi vastustaa. Populismin voima on siis yksinkertaisesti vastustus ilman ratkaisua. Populismiin on helppo yhtyä ja lähteä mukaan. On kaikista helpoin huutaa muutosta ja vääryyttä. Ilman ratkaisua, kuin lähteä ratkaisemaan ongelmia. Populismin ydin on salaliittoteoriat ja viha jonka kohteeksi voi joutua kuka vain ja mikä vain. Tällä hetkellä yksinkertaisesti tuhoisin populismin väite liittyy ilmastoon ja siihen, että ihmisen toiminta ei vaikuta siihen millään tavalla. Se on ehkä paras esimerkki siitä, että populismin tarkoitus ei ole rakentaa vaan ainoastaan toimia vallan vaihtamisen välineenä. Ongelma on se, että populistit ei yhtään tiedä mitä tekevät jos saavat kansan luottamuksen ja pääsevät päättäville paikoille.

Brexit – Mitä me oikein tehtiin?

Brexit on ehkä paras esimerkki miten populismi voi pahimmillaan toimia. Populistisen politiikan avulla saatiin EU jäsenyys ja sen tuomat hyödyt näyttämään kyseenalaiselta. Sen polttoainetta oli silkka populismi jossa kansalle uskoteltiin, että Englannin maksamat jäsenmaksut olivat riistoa kansalta. EU:sta maalattiin byrokraattinen koneisto joka käyttää aikansa mittaamalla banaaneja ja jonka tarkoitus on viedä jokaisen maan itsenäisyys. Siitä seurasi äänestys jonka tuloksen kaikki tietävät. Uskon, että asian tukijat ja alullepanijat pelästyivät tulosta, koska suunnitelmaa jatkolle ei yksinkertaisesti ollut. Politiikan yksi suurimmista haasteista on näyttää kansakunnille suunta ja merkitys. Sen takia puolueiden yksi tärkein anti on aina ideologia ja malli yhteiskunnasta jota halutaan toteuttaa.

Populismi on politiikan pikaruokaa

Populismilla on poliittisessa toiminnassa paikkansa. Kaikki poliitikot käyttävät silloin tällöin populistisia keinoja eri näkemysten havainnollistamisessa ja huomion herättämiseen. Nämä heitot on poliitikoille yleensä loppujen lopuksi ongelmia koska lehdistö tarttuu niihin ja kärjistää viestiä edelleen. Populismi muuttuu ongelmaksi siinä vaiheessa kun sitä tarjotaan yhteiskunnan suunnaksi kuten esimerkiksi Perussuomalaiset nyt Suomessa tekee. Viesti on lyhyt ja kiteyttää sen miten populismi kansassa toimii. Kerrotaan, että Suomi on Euroopan unionin nettomaksaja. Viesti on siis se, että jäsenyys maksaa meille ja se raha on joltakin pois. Viestiin lisätään tavoite, että Euroopan unionin pitäisi olla “löyhä” kaupallinen yhteenliittymä joka ei maksa mitään mutta joka tuottaa jotenkin ihmeellisesti kaikille hyötyjä.

Onko Euroopan unioni meille hyödyllinen?

Totta kai on. Maksaako Euroopan unionin jäsenyys meille jotain? Totta kai maksaa. On mieletöntä puhua siitä, että se ei maksaisi. On mieletöntä pitää lähtökohtana sitä, että jokaisen maan tulisi olla nettosaaja. Se olisi melko hankala yhtälö. Populistinen politiikka nostaa kepin nokkaan vain jäsenmaksut ja säännöt joita eu parlamentti laatii. Totta kai osa lainsäädännöstä ja säännöstöstä on sellaisia jotka olisi voinut jättää tekemättä tai ne olisi voinut tehdä eri tavalla. Ihan sama poliittinen realismi meillä on vastassa jokaisessa hallintoelimessä joka laatii lakeja. Ihmiset laativat lait ja ihmiset tekevät virheitä.

Mitä hyötyjä me sitten saamme Euroopan unionista? Katsotaan suurta kuvaa. Suomi on pieni maa jonka sijainti on suhteellisen syrjäinen. Meidän kansa on kekseliästä, hyvin koulutettua ja ahkeraa mutta meitä on lukumääräisesti kovin vähän. Ilman Euroopan unionien kaltaisia instansseja me emme pääsisi osallistumaan suuriin päätöksiin ja olemaan mukana kehityksessä. Euroopan unionin suurimmat hyödyt ovat monelle näkymättömiä. Nyt ja etenkin tulevaisuudessa menestyksen ratkaisee osaaminen ja kyky verkottua, sekä tehdä yhteistyötä. Suomen talous ei voi olla globaali veturi ja sen takia meidän tulee keskittyä omiin vahvuuksiin, eikä populismin tavoin haaveilla jostain mitä me emme ole tai joksi emme voi tulla.

Vuoropuhelua, malttia ja ymmärrystä

Demokratia näyttäytyy monelle pitkästyttävänä ja vaikeasti seurattavana. Poliitikot puhuu usein asioista joita on vaikea hahmottaa ja ymmärtää niiden vaikutusta omaan elinpiiriin. Poliitikot ovat julkisuuden henkilöitä joiden virheet ja henkilökohtaisen elämän käänteet ovat lehtien palstoilla. Osallistuminen poliittiseen keskusteluun ja oman vaikutuksen tuominen siihen on haastavaa ja pitkäjänteistä työtä. Sitä ei voi tehdä ilman näkemystä ja valmiutta antaa osa itsestään julkiseksi.

Demokratia on meille tärkeämpi kuin edes arvaammekaan. Vaikka siinä on ongelmansa niin ilman demokratiaa meidän talous ei kehity ja meillä ei yksinkertaisesti ole hyvinvointia. Ilman demokratiaa hyvinvointi kuuluu vain harvoille ja loput lymyilee maakuopissa. Demokratia on viitekehys ja toimintamalli johon yhdistetään eri puolueiden ideologiat, aatteet ja näkemykset käytännön toimista. Demokratia on jatkuvaa vuoropuhelua ja ratkaisun etsimistä. Demokratiaa kannattava henkilö ei tiedä kaikkea ja ole kaikkien alojen asiantuntija vaan hakee aina vuoropuhelun kautta ratkaisua.

Populistinen päätös

Kuten jo mainitsin niin jokainen politiikassa toimiva käyttää silloin tällöin populismia. Minä päätän tämän kirjoituksen esimerkkinä populismista ja toivon, että mietitte sanomani sisältöä ja sen ristiriitaa.

”Minä pyrin Euroopan unioniin vastustamaan sen päätöksiä. Missä EU, siellä ongelma. Olen sitä mieltä, että osallistuminen jäsenmaksuihin ja vastuun jakamiseen jäsenvaltioden välillä on meiltä suomalaisilta pois. Me voimme osallistua yhteistyöhön mutta vain niiltä osin kuin me itse päätämme, me emme voi sitoutua yhteisiin sääntöihin. Meidän tulee kehittää Euroopan unionia suuntaan jossa jokainen jäsenvaltio päättää itse asioistaan ja sovimme yhteistyöstä joka ei velvoita tai rakenna mitään. Me uskomme siihen, että kyllä kansa tietää ja haluaa itse päättää kaikesta. Vastustan holhousta ja ihmisten paapomista. Kyllä kansa tietää, pulinat pois. Me populistit nousemme Europaan unionissa ja yhdistämme voimamme vastustaa sitä mihin olemme yhdessä pyrkimässä. Yhteinen kehitys ei kuulu kaikille. Jokaisen maan tulee olla vapaa. Kyllä kansa tietää. Me vastustamme vanhojen puolueiden tapaa käydä avointa dialogia. Vanhat puolueet ovat hukassa eikä heillä ole kehitykselle selvää suuntaa. Vain me tarjoamme vaihtoehdon. Äänestä vaihtoehtoa. Vanhat puolueet vain puhuvat ja käyttävät byrokratiaan sinun rahasi. Vain me teemme tekoja, vain me vastustamme ja tarjoamme vaihtoehdon. Kun me pääsemme valtaan niin…..niin….me olemme vaihtoehto”

Minä en ole koskaan metsästänyt tai harrastanut ampumista. Minun vahvin kosketus aseisiin on saamani sotilaskoulutus, sekä tuntemani lukuisat henkilöt jotka harrastavat ampumista tai metsästämistä. Minä olen saanut sissikoulutuksen, joten osaan käsitellä suurinta osaa eri asetyypeistä. Sen lisäksi osaan käyttää oikein luovasti eri räjähdysaineita, miinoja ja monia eri sotilaskäyttöön suunnitelluista ratkaisuista. Saamani koulutus lisäsi minun kykyä ajatella aseista vastuullisesti mutta samaan aikaan osaan suhtautua niihin ilman hysteriaa. Suuren osan kyky käsitellä asiaa perustuu elokuviin joissa aseiden käyttöä esitellään vähintäänkin kyseenalaisesti. Todellisuudessa aseiden käsittely vaatii osaamista ja taitoa. Näiden kahden mukana syntyy vastuu. Minä tunnen monia harrastajia, eikä yksikään heistä edes puhu aseista.  Muuta kuin paikoissa joissa ei ole ulkopuolisia kuulemassa.

Otetaan historia huomioon

Suomessa on aina ollut aseita. Suomi elää metsässä ja meille metsästys on ollut luonnollinen osa ravintoa ja riistanhoitoa. Ase oli suhteellisen normaali väline ottaa metsään mukaan, eikä siihen suhtauduttu mitenkään ihmeellisesti. Silloin ase oli normaali väline jota useimmat lapset näki jo ihan pienestä pitäen. Aseen käyttöä, huoltoa ja varovaisuutta myös opetettiin sukupolvelta toiselle. Asetta opittiin kunnioittamaan käytön kautta, eikä sitä pelätty. Välillä tuntuu, että lakeja ja asetuksia miettivät henkilöt suhtautuvat jokaiseen aseeseen hysteerisesti ja potentiaalisen massamurhan välineenä. Lisäksi keskustelu on välillä syyllistävää. Jos haluat harrastaa ampumista niin sinut rinnastetaan elokuvista opituiksi hahmoksi joka juoksee pitkin poikin räiskimässä ysimillisellä. Ase itsessään ei ole negatiivinen väline vaan se on joillekin tärkeä ja rakas harrastus joka opettaa monia asioita. Joillekin se on keino hankkia ravintoa ja pitää huolta ympäristöstä. Joillekin se on keräilyharrastus johon yhdistyy historian tuntemus ja yhteiskunnallinen kehitys. Joillekin se on tänä päivänäkin työkalu jota käytetään uhkaavien tilanteiden purkamisen voimankäytön välineenä, oikeutetusti ja äärimmäistä harkintaa käyttäen.

Vastuu ja luottamus

Näistä arvoista olen puhunut paljon. Luottamus kasvattaa vastuuta. Asetta ei saa myöntää ilman luottamusta. Kannatan, että ensimmäisen aseen lupakäytäntö on tiukka ja vaatii jonkin harrastuksen pohjalle. Harrastus takaa sen, että henkilö toimii sellaisten henkilöiden parissa joilla on osaaminen sekä vastuu käsitellä aseita jo valmiiksi kehittynyt. Lisäksi kukaan harrastaja ei halua, että aseita on sellaisilla henkilöillä jotka niitä ei osaa käsitellä tai on jopa potentiaalisia vaaratekijöitä. Ensimmäisen aseen hankinnan jälkeen mielestäni resursseja ei kannattaisi käyttää siihen, että aseen vaihtoa tai uuden hankkimista säädellään niin paljon. Mielestäni siinä kohtaa henkilö on osoittanut olevansa vastuun arvoinen ja osaavansa käsitellä aseita. Siis kunhan pysytään tietystä myönnetyssä määrityksessä, joka perustuu harrastukseen.

Se mitä seuraisin vielä tarkemmin on rikostuomiot ja tietyt terveydelliset ongelmat. Jos henkilö tuomitaan rikoksesta tai sairastuu esimerkiksi mielenterveydellisiin ongelmiin, tulisi aselupien arviointi nousta automaattisesti ja tehokkaasti viranomaisten uudelleen arviointiin.

Lisäksi arviointia tulisi tehdä silloin kun henkilö on toistuvasti puhunut aseita ja niiden haitallisesta käytössä jossakin julkisessa yhteydessä, todistetusti. Tämäkään ei saa perustua kuulopuheisiin vaan olla puhtaasti viranomaistoimintaa.

Tästä voisin nostaa esimerkiksi tämän kaltaisen kirjoittelun:

”Tehtaanpuiston homon kanssa mietin hetken, että jospa hakisin yläkerrasta pyssyn ja ampuisin päähän. Olisiko siitä seuraava hekuma niin suuri, että se ylittäisi vankilareissusta seuraavan harmituksen? Väkivalta on nykyään aliarvostettu ongelmanratkaisukeino.”

Monet tunnistavat tämän Jussi Halla-ahon pohdinnaksi hänen kohdattua seksiä ehdottavan homoseksuaalin. Jussi, sanojensa mukaan, ei miettinyt aseen käyttöä koska henkilö oli homoseksuaali. Vaan siksi, että henkilö oli vaatinut seksiä itsepintaisesti. En usko, että yksikään harrastaja haluaa aseiden käyttöä edes blogeissa käsiteltävän näin.

Aseet kieltämällä väkivalta ei lopu

Kuten totesin minulla on Suomen puolustusvoimien antama sissikoulutus ja olen siitä ylpeä. Olen siitä ylpeä sen takia, että ylipäänsä suoritin sen kokonaisuudessaan ja kunniamaininnoin. Olen myös ylpeä niistä yhteyksistä joita muiden palvelusta suorittavien kanssa syntyi. Vaikka koulutuksessa käsiteltiin paljon aseita, räjähteitä ja monia muita ihmisten tuhoamiseen ja vahingoittamiseen suunniteltuja asioita olivat ne vain osa koulutusta, välineitä. Välineiden käyttö vaatii osaamista ja osaaminen herättää vastuuseen. Ei kukaan ihminen luonnostaan halua panostaa yhtään taloa tai suorittaa väkivaltaista tiedustelua. Minä olen siis kävelevä uhka. Minulla on osaaminen tehdä räjähdysainetta ja osaa sitä käyttää. Osaan sen myös tehdä niin, että minimoin omat tappiot ja maksimoin kohteen tuhovaikutukset. Minut on kouluttanut Suomen valtio, pitäisikö minut kieltää?

Ymmärrän ja kannatan, että aseiden käyttöä ja omistamista säädellään ja seurataan. Se tulee tapahtua aidon elämän ehdoilla, eikä siinä saa ajaa läpi ideologioita aseiden totaalisesti kieltämisestä. Me menemme kohti aikaa jossa aseen voi tulostaa ja tietoa esimerkiksi räjähdysaineiden valmistamisesta saa netistä yhä selkeämmin. Jos menetämme yhteiskunnan tasolla kyvyn käsitellä aseita ja niiden käyttötarkoituksia niin avaamme oven niille henkilöille joilla vastuuta ei ole, eikä kukaan ole opettamassa. Sitä me emme halua kukaan. Aseharrastajat ei ole syyllisiä vaan haluavat noudattaa lakeja, sekä asetuksia. Lainsäätäjien vastuu on tehdä laeista sellaisia, että niitä voi noudattaa, perustuvat terveeseen maalaisjärkeen ja ovat johdonmukaisia.

Politiikkaa tehdään hyvin paljon mielikuvilla ja maalaamalla niiden kautta uhkakuvia. Näiden vaalien yhdeksi suureksi aiheeksi on noussut verotus ja siihen liittyvät mielikuvat. Kysymys on itse asiassa vanhasta kunnon vasemmisto – oikeisto asettelusta. Mitään järkeä tässä keskustelussa ei tässä muodossa ole, mutta silti suuri joukko tekee äänestyspäätöksiä keskustelun ja varsinkin uhkakuvien perusteella. Kun arvuuteltiin tuleeko näistä hoivavaalit, sotevaalit niin ei tullut kumpaakaan. Tuli oikeisto – vasemmisto vaalit ja sitä kautta verovaalit.

Kissa ja hiiri

Niin sanottu oikeisto ja vasemmisto on tällä hetkellä kuin kissa ja hiiri. Oikeisto kertoo rajua veropopulismia jossa vasemmisto verottaa kaikki hengiltä. Sipilä kutsui Antti Rinnettä haastattelussa “himoverottajaksi”. Jos totta puhutaan niin hyvin harva ymmärtää verotuksen kokonaisuuden ja mitä se tarkoittaa meidän taloudelle tai yksilön tuloille. Verotus on laaja kokonaisuus joka toimii tai on toimimatta vain kokonaisuutena. Pienet kosmeettiset vaalilupaukset veronkevennyksistä ei siis vaikuta talouden kasvuun millään tavalla. Ne on suuresti suunnattu tietylle ryhmälle äänten toivossa.

SDP on tässä ollut eniten tulilinjalla paljon siitä syystä, että Antti Rinne on kovaa kyytiä menossa kohti pääministerin salkkua. SDP ja Antti Rinne on taas koittanut puolustautua “himoverotusta” vastaan puhumalla tiiviistä veropohjasta ja kokonaisuudesta. Keinona se on oikea mutta jää hyvin usein jalkoihin koska veropopulismin tarkoitus on puhua otsikkotasolla ja luoda mielikuvia.

Kaikki verottaa, myös Kokoomus

Keskustelu on siitä mielenvikainen koska Kokoomus pyrkii luomaan mielikuvaa, että he eivät verota oikeastaan ollenkaaan ja jos verottavat niin tupakkaa ja muita haitallisia aineita. Tässä on hyvä pitää mielessä, että jokaisen puolueen keino saada tuloja on verotus. Yksikään puolue ei maksa itse mitään vaikka välillä muulta asia tuntuu.

Mikä verotuksessa on sitten tärkeää? Kuten jo totesin pienet kosmeettiset kohdennukset puhuttelee ainoastaan pientä ryhmää. Verotuksen tärkein asia on tiiviys ja oikeudenmukaisuus. Tiiviydellä tarkoitetaan sitä, että vero kannetaan kaikilta tasapuolisesti jolloin taakka ei nouse kenellekään liian suureksi. Oikeudenmukaiseksi verotuksen tekee siitä saatava vastike. Eli se, että vero todellakin tuottaa meille turvallisen ja toimivan yhteiskunnan sekä tukee meitä silloin kun apua tarvitsee. Jos nämä kaksi asiaa ovat tasapainossa niin verotus toimii. Kun populismin avulla pyritään puhuttelemaan pientä joukkoa se tuhoaa verotuksen tasapainon.

Verot vai leikkaukset

Kokoomus ja Keskusta lyö keskustelun sököpöytään käsitteen jossa SDP ja vasemmisto ylipäänsä nostaa heti kaikki verot tappiin. Itse he markkinoivat veronkevennyksiä joka luonnollisesti puhuttelee monia kuuntelijoita mutta vain tunnetasolla. Varsinaista tietoa vaikutuksista on hyvin vähän tässä vaalikiiman kostuttamassa pöydässä. Se on huolestuttavaa koska nimenomaan verotuksen osalta keskustelua pitäisi aina käydä tiedon ja vaikutusten pohjalta.

Niin, vasemmisto verottaa. Se on totta. Vasemmiston keino hankkia rahaa valtiolle todellakin on rehellisesti ja aidosti verottaminen. Ei siitä kannata kenellekään valehdella koska verotulot on se jolla valtio ja kunnat rakentavat hyvinvointia. Se koskee kaikkia. Tiiviillä ja oikeudenmukaisella veropohjalla rakennetaan vahvaa valtiota joka tarjoaa meille niitä palveluita, sekä ympäristön johon me olemme tottuneet. Veroilla myös koulutetaan meidän lapset jotka taas rakentavat tulevaisuuden, meille kaikille.

Totuus on se, että niin sanotun oikeiston keino pitää yllä valtiota on leikkaukset. Oikeisto leikkaa palveluista ja vähentää näin kuluja mutta myös palveluita. Jos ette usko niin tutkikaa niin sanottujen porvarihallitusten päätöksiä. Kun palveluista leikataan niin se on vain keino rapauttaa palvelut ja sitä kautta saada ne yksityistettyä eli siis siirtää yritykset tuottamaan alunperin yhteiskunnalle suunnatun palvelun. Ja se, hyvät herrat ja rouvat, on valtava tulonsiirto yhteiskunnalta yrityksille. Tulonsiirto ei johdu palveluntuottamisesta, se on erittäin hyvää toimintaa. Me tarvitsemme ja olemme riippuvaisia yrityksistä joten on kannatettavaa käyttää yrityksiä yhteiskunnan palveluiden tuottajana. Se tulonsiirto syntyy siitä, että valtion ja kuntien omaisuutta pyritään siirtämään yritysten omistukseen, tavalla tai toisella. Tästä on lukemattomia esimerkkejä. Sote, rautatiet, tieverkosto ja paljon muuta. Kun leikkauksilla rapautetaan palvelut niin kansa hyväksyy tulonsiirron, sitä pidetään jopa hyvänä. Tämän takia oikeiston politiikka perustuu aina kepillä hakkaamiseen, eikä yhtenäistämiseen. Veropopulismi on vain keino saada hyväksyntä toiminnalle. Oikeistolle liiketoimintaa ei ole Suomessa vaan Suomi on liiketoimintaa. Toki on poikkeuksia, puolueet ovat tuhansien ihmisten ryppäitä joissa on ja usein myös sallitaan hyvin erilaiset mielipiteet.Tunnen monia Kokoomuslaisia ja Keskustalaisia jotka ovat fiksuja, ihania sekä yhteiskunnasta välittäviä ihmisiä. Vaikka kirjoituksissa joudun välillä kärjistämään niin en halua hyökätä ketään vastaan vaan yhdistää, sekä herättää ajatuksia.

Millaisen valtion me haluamme?

Tämän asian ajattelua helpottaa kun palastelet asian pienemmiksi osiksi. Meidän tulot on pääasiassa veroja ja se vaatii vahvan talouden, sekä edellytykset yrityksille toimia koska yritykset rakentavat hyvinvoinnin ja valtio ainoastaan edellytykset. Meidän menot taas koostuvat siitä yhteiskunnan kuvasta jota me rakennamme. Mitä palveluita Suomen kansalaiselle kuuluu valtion puolesta?

Oikeisto ja vasemmisto klassisesti jakaa tässä eri näkemyksen. Oikeisto haluaa matalat verot ja sen, että kansalaiset maksaa palveluista itse yrityksille jotka niitä tuottavat. Vasemmisto taas ajaa vahvaa valtiota jossa peruspalvelut tuottaa valtio ja ne rahoitetaan verotuksella eli yhteisesti.

Homma toimisi hyvin jos meillä olisi tästä sama näkemys kaikkien puolueiden osalta. Minä olen joskus kaipaillut, että perustuslaki olisi määritellyt valtion tuottamat palvelut tarkemmin jolloin tätä taistelua ei tässä populistisessa muodossa olisi.

Jokainen puolue haluaa työllisyyttä ja yritysten toiminnan edellytykset

Jokaisessa puolueessa on toki äärilaidassa olevia näkemyksiä. Joku haluaa tuotantolaitteet valtiolle, jolloin puhutaan enemmänkin kommunismista kuin mistään muusta. Joku taas haluaa verot miltei kokonaan pois jolloin kysymys on vain yksilön tai yhteisön tuloista. Loppujen lopuksi äärilaitojen näkemykset on siis hyvin ideologisia eikä niitä ole saavutettavissa. Niistä ei siis kannata vauhkoontua.

On silti mielenvikaista väittää, että jokin puolue ei halua, että ihmiset työllistyvät tai talouden voivan hyvin. Totta kai haluavat koska verotus on jokaisen puolueen ainoa keino saada rahaa.

Enemmän puhetta tuottavuudesta

Yrityksissä puhutaan paljon tuottavuudesta. On sama teetkö työtä 4 tuntia vai 16 tuntia. Loppujen lopuksi menestyksen tuo aina tuottavuus, ei käytetty aika tai vaiva. Minä kaipaan enemmän puhetta ja laskelmia siitä miten me nostamme tuottavuutta. Miten me tuemme yrityksiä tuottavuudessa ja miten valtio voi rakentaa parhaat edellytykset tuottavuudelle.

Meidän tulevaisuutta ei ratkaise verot vaan tuottavuus. Mistä tuottavuus sitten syntyy? Se syntyy monista asioista joita, itse asiassa, valtio on meidän käyttöön tuottanut. Koulutus, terveydenhoito, tukeminen vaikeina aikoina ja moni muu on sitä mikä vapauttaa yksilöt tekemään innovoimaan, kehittämään ja sitä kautta syntyy tuottavuus. Meidän tuottavuus ei synny kotimarkkinoilla vaan viennillä ja korkean jalostusasteen tuotteilla. Meidän tuottavuuden ratkaisu ei ole kotimarkkina vaan vienti.

En tiedä oletteko huomanneet, että Kokoomus ei puhu tuottavuudesta vaan puhuttelee ryhmiä lupaamalla lisää rahaa jo syntyneestä tuotosta. Matalat verot on totta kai upea asia ja jokaisen työtehtävän ja yrittämisen tulee olla kannustavaa myös tulojen osalta. Sitäkin kannattaa kaikki puolueet. Eli tarvitaan kannustimia ja yrityksien riskinottoa tulee tukea. Me tarvitsemme menestyneistä ja vauraita ihmisiä Suomeen. Ei tässä taistella rikkautta vastaan vaan köyhyyttä vastaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Jotta suuret uudistukset onnistuu niin meidän tulisi taas luoda yhteinen kuva meidän yhteisestä yhteiskunnasta. Mitä kuuluu valtion järjestää ja mitä kuuluu kansalaisten velvollisuuksiin. Tämä asia ei voi olla hallituskautinen vaan sen tulee olla se ohjenuora jolla virkamiehet ja poliitikot tekee työtä vuosikymmeniä.

Meidän tulee uudistaa nopeasti sotu. Eli miten yhteiskunnan tukea voi käyttää joustavasti jatkuvaan työskentelyyn ja opiskeluun. Aina tilanteen edellyttämällä tavalla. Sotu-uudistus on keskeinen kun puhutaan turvallisuudesta perustaa perhe ja hankkia lapsia. Sotu-uudistus on myös keskeinen osa luottamuksen rakentamisessa. Sotu-uudistus luo pohjan luottamukselle, sekä turvallisuuden tunteelle. Nämä kaikki yhdessä ovat edellytys tuottavuudelle joka luo verotulot ja hyvinvointia kaikille Suomeen.

Politiikka on laji joka toimii purskeissa. Jokin asia nousee jonkin viiteryhmän ansiosta ylös ja siihen tarttuu lehdistö, some ja sen jälkeen alkaa politiikan tekeminen asialla. Siihen kurimukseen on nyt joutunut sähköautot ja liikenne ylipäänsä. Tämä on mielenvikaista koska liikenteen päästöt ei edes ratkaise ongelmaa joka meillä on ilmaston lämpenemisen kanssa. Mutta se miten asia ratkaistaan on poliittisesti ongelma. Nimittäin kukaan poliitikko ei halua sanoa, että tulevaisuudessa meidän on pakko vähentää kulutusta ja ohjata kulutusta hyvin eri tavalla kuin nyt.

Ensin niistä sähköautoista

Puhutaan nyt näistä ensin kun se on trendikästä vaikkakin melko turhaa. Sähkö olisi aikanaan ollut yksi autojen varteenotettava vaihtoehto energianlähteeksi mutta kun bensaa syntyi tuotannon sivutuotteena ja miltei ilmaiseksi niin kehitys oli melko luonnollinen. Sähkö jäi odottamaan parempia aikoja ajoneuvojen energian lähteenä. Tämän seurauksena öljystä tuli, paitsi valtavaa liiketoimintaa myös globaalin politiikan väline. Öljyn on ennustettu loppuvan noin 30-vuoden kuluttua ja vähemmälle huomiolle on jäänyt mitä se tarkoittaa maailmanpolitiikassa ja pakolaisten määrässä. Sinänsä minua harmittaa tämä kehitys, paitsi ilmaston puolesta, niin yleisen kehityksen kannalta. Meillä olisi jo täysin uusia teknologioita tuottaa ja varastoida energiaa jos sähköautojen tarpeet olisi ratkaistu historiassa.  

Sähköautot on nyt trendikkäitä ja ne on oikeasti kivoja ajaa. Ongelmaksi muodostuu niiden tuotanto ja sähkönjakelu. Sähköautot kun ei ratkaise sitä perusongelmaa, että meidän pitää vähentää kulutusta ja tehdä siitä kestävää. Sähköauto on edelleen tuotannon kannalta hyvin samantyyppinen kuin polttomoottoriauto. Eli tuotanto rasittaa ympäristöä ihan samalla tavalla jos ei enemmänkin koska akku. Tästähän on tutkimuksia puoleen ja toiseen joten ei mennä niihin.

Jo kehityksen alkaessa olisi pitänyt laatia akulle ja sen vaihdolle standardi. Kun nyt ladataan ja odotetaan niin toimivampi suunta olisi ollut kehittää ja reguloida nopeasti vaihdettava akku ja rakentaa verkosto joissa akun voi nopeasti vaihtaa. Nimittäin nyt sähköautojen määrä on pieni ja suuressa osassa on edelleen polttomoottori. Kun määrä lisääntyy niin, et yksinkertaisesti löydä vapaita pisteitä lataukseen esimerkiksi työmatkalla. Verkoston rakentaminen ei voi pysyä mukana jos myynti kasvaa rajusti ja lisäksi ongelma pitää ratkaista taloyhtiöissä. Sähköauton kehitys tulee siis olemaan hidasta ja se jää hyvin pitkäksi aikaa enemmän avustavaksi energiamuodoksi. Taajamissa kehitys voi olla nopeampaa mutta siellä asiaa pitäisi ratkaista enemmän joukkoliikenteen avulla kuin sähköautoilla jotka ei ratkaise perusongelmaa.

Akkuteollisuuden ongelma on raaka-aineet

Akkuihin tarvitaan runsaasti kobolttia, litiumia, grafiittia ja nikkeliä. Jotkut Suomessa ovat innoissaan koska Suomen maaperästä on osaa näistä raaka-aineista havaittu runsaasti. Mutta jos sähköautojen määrä kasvaa nopeasti niin samalla kasvaa raaka-aineiden hinta ja kaivokset. Tällä tulee olemaan suuria negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja työvoiman käyttöön. Väärinkäytökset lisääntyy tulojen lisääntyessä. Tätä kehitystä todistaa Suomen kaivoslain uudistukset ja ympäristön todistettu pilaantuminen. Eli jos sähköautot lisääntyvät nopeasti niin olemme ihan samassa tilanteessa kuin fossiilisten polttoaineiden kanssa. Kaivamme vimmalla raaka-ainetta ylös maasta ja aiheutamme yhä pahempaa ympäristötuhoa. Lisäksi akuista tulee valtava määrä ongelmajätettä koska kaikki tietää ettei akut ole ikuisia tai edes kovin pitkäikäisiä.

Ajoneuvojen tulevaisuus on useat eri energialähteet ja teknologinen kehitys

Sähköautoista hössöttäminen on siis enemmän poliittista pursketta ja muoti-ilmiö. Noin siis suuressa mittakaavassa. Lisäksi moni näkee siinä mahdottoman hyvän tilaisuuden tehdä rahaa valtioiden tukemana. Asiaa lobataan kuin sote-uudistusta.

Meillä on valtava määrä polttomoottoreita eikä ole realistista ajatella niiden vaihtuvan nopeasti. Jos ajatellaan tilanne, että ne vaihtuisivat vaikkapa viidessä vuodessa niin meillä olisi jo tuotannon kautta ympäristökriisi. En sinänsä tässä käsittele hintoja tai kuluttajan roolia ketjussa mutta tiivistän asian sanomalla, ettei meillä olisi edes varaa tähän vaihdokseen.

Liikenteen ongelma on päästöt. Päästöt aiheutuu siitä, että bensaa tai dieseliä käytetään polttoaineena. Yksinkertaisin ja ympäristön kannalta paras, sekä nopein ratkaisu on alkaa käyttää polttomoottorissa uusiutuvasta lähteestä tehtyjä polttonesteitä ja kaasuja. Sähkö ei häviä vaan tulee aikanaan olemaan se pääasiallinen energiamuoto kunhan kehitys tuottaa uusia tapoja kerätä energiaa ja varastoida sitä. Sitä ennen sähköautot ei ole valmiita koko yhteiskunnan ainoaksi tavaksi ratkaista liikenteen ongelmat.

Lisäksi ajoneuvojen tulevaisuus on joka tapauksessa automaattinen liikenne. Me emme tule omistamaan ajoneuvoja vaan me kutsumme tarvittavan ajoneuvon käyttöömme. Kun ohjausteknologia on tähän valmis niin muutos tulee olemaan nopeampi kuin sähköautojen yleistyminen nyt. Sen takaa se, että se on todellinen uudistus ja ratkaisee lukuisia ongelmia. Paikoituksen, energianlähteen, verotuksen ja omistamisen.

Energian tuotanto siirtyy pieniin yksiköihin

Koko energiantuotanto on muutoksessa. Tulevaisuudessa me tulemme tuottamaan energiaa yhä enemmän siinä yksikössä jossa sitä käytetään. Eli taloissa yleistyy eri teknologioiden tuoma yhdistelmä. Aurinko, tuuli ja jopa ydinenergia tulee tuottamaan pienille yksiköille sen tarvitseman energian. Lisäksi me opimme käyttämään energiaa yhä vähemmän ja sen varastointi kehittyy. Lisäksi tähän muodostuu liiketoimintaa joka nojaa yhä enemmän pieniin ja paikallisiin tuottajiin. Toivottavasti tulevaisuudessa voin käydä tankkaamassa autoni viljelijän tuottamasta biokaasusta hänen omalla jakeluasemalla. Tätä kehityssuuntaa tukee teknologinen kehitys ja suurien verkkojen hinta, jonka jokainen on nähnyt sähkön siirtohinnoissa.

Mutta se ratkaisu ympäristöongelmiin?

Kaikki mitä me nyt teemme on vain paikkailua ja lobbareittein unelmaa. Se ainoa toimiva ratkaisu on yksinkertaisesti vähentää kulutusta ja siirtää sitä uusiutuviin muotoihin. Lisäksi kiertotalous tulee olemaan meille arkipäivää ja pakko eikä vain muotia. Se ei tarkoita luopumista vaan kehitystä. Kehitystä yhä enemmän siihen suuntaan, että harkitsemme mitä tarvitsemme. Ravinnolla tulee olemaan valtava merkitys ja tulevaisuudessa me tulemme tulostamaan ravintomme sekä sitä tuotetaan pienissä yksiköissä. Jopa kerrostaloissa omiin tarpeisiin. Ryytimaat tulee takaisin mutta nyt teknologisena.

Kuluttamisen muutoksen lisäksi meidän suurin toivo on teknologisessa kehityksessä. Meidän tulee taas rahoittaa oikeaa ja ennakkoluulotonta tutkimusta. Nyt tehtävä tutkimus on hyvin pitkälle niin rahoitettua, että se tähtää johonkin lopputulokseen ja tuotteeseen eli tuottoon. Me tarvitsemme yhteiskunnallista rahoitusta joka on riippumatonta ja jota ei tehdä osana tuotekehitystä vaan sen tulee tähdätä yhteiskunnan kehitykseen, sekä ympäristön kannalta tehtäviin läpimurtoihin. Vain teknologian avulla me voimme ratkaista ilmastopakolaisuuden uhkan ja tuottaa kaikille perustarpeet, riippumatta maantieteellisestä sijainnista. Yhteiskunnan pitää ajatella, että ihmisen perustarpeet kuten ilma, ravinto ja vesi tulee olla yhteisiä, sekä kaikkien saatavilla.

Jos tuleva hallitus muodostuu tälle keskustelulle ja hengelle mitä nyt käydään niin Suomessa ei tehdä sote-uudistusta, ei tehdä sotu-uudistusta, eikä mitään mikä parantaisi meidän kaikkien elämää ja oloa. Valitettavasti keskustelu ja vaaliteemat on pääasiassa laadittu vastakkainasettelun ja ristiriitojen levittämiseen. Käynnissä on vahva oikeisto ja vasemmisto taistelu joka nuijii ehdokkaista lihan hinnoilla, sekä verotuksella. Käynnissä on niin sanottujen vanhojen puolueiden vahvaa kyseenalaistamista jossa käytetään lyömäaseena raiskauksia, salaliittoja sekä uhriutumista.

Ei näin, ei näin

Politiikka ei ole näytös, esitys tai komedia. Politiikka on parhaimmillaan tylsää ja tietoihin sekä avoimuuteen perustuvaa yhteisten asioiden hoitamista. Nyt tämän hetken keskustelusta huomaa selvästi sen, että politiikka on viihteellistetty ja iso osa äänestäjistä tarttuu otsikoihin ja keskustelee niiden perustella kuin asiantuntija. Olen yrittänyt saada kymmeniä asiallisia keskusteluita aikaiseksi henkilöiden kanssa jotka sosiaalisessa mediassa julistaa yhtä totuutta. Olen erittäin huolissani, että olen joutunut huomaamaan ettei henkilöillä ole ollut edes perustietoja aiheesta. En moiti heitä mutta koska kansa saa arvoisensa johtajat niin näin toimien äänestäjä lankeaa usein lankaan jonka populisti on asettanut pelon, ristiriidan tai lupausten avulla.

Tästä pitää oppia

Kaikkien jotka tekee politiikkaa tai keskustelee siitä tulee oppia tästä tilanteesta. Jokaisessa keskustelussa pitää tukeutua faktoihin, kuunnella, yrittää ymmärtää ja pysyä rauhallisena. Lisäksi oma kanta pitää muodostaa selkeästi ja se tulee tuntea sekä se tulee osata perustella. Retoriikka, se on ihanaa mutta sille on aikansa ja sille on paikkansa. Vaaliväittelyt voivat parhaimmillaan olla tunnepitoista ja tiedolla, sekä osaamisella kyllästettyä katseltavaaa. Jopa viihdettä, älyllistä debattia. Ongelma toki on aina käytettävissä oleva aika mutta se on kaikille sama. On hyvin paljon juontajasta tai puheenjohtajasta kiinni miten tilanne etenee ja miten se pysyy tasa-arvoisena. Soini julkaisi poliittiseen keskusteluun sutkautukset joilla kierrettiin asia ja joilla sai hyvän puhujan leiman vaikka asia ei edes edistynyt. Nyt Jussi Halla-aho jatkaa Soinin perinnettä vaikka on muuten paljon johdonmukaisempi puhuja, eikä niin paljon hyökkää. Jussi Halla-ahoa pitää siinä ihailla, että on pysynyt johdonmukaisena ja sen on Jussin vahvuus vaikka osaamista puuttuisikin aiheesta. Toisaalta Jussi kyllä antaa takaisin jos vain mahdollisuus tulee.

Politiikassa kukaan ei ole yksin oikeassa

Olen erittäin pettynyt koska ihan ensimmäinen puheenjohtajien vaaliväittely lupasi melko hyvää. Se oli rauhallinen ja melko asiapitoinen , eikä kirveet paljon lennellyt ilmassa. Nyt ollaan vaalitaistelun asemasodassa jossa on jätetty pois yhdessä tekeminen sekä sopiminen. Se sentään on hyvä, että moni puhuu kehitysten oltava ylihallituskautisia. Se lienee jo onneksi opittu sote-uudistuksesta, että se vain ei mene muuten läpi.

Kun nyt muistaisimme sen, että kukaan ei ole politiikassa yksin oikeassa. Ei ole absoluuttista totuutta kenelläkään tai yhdelläkään puolueella. Jokainen hallitus tekee virheitä ja jokainen hallitus tekee hyviä asioita. Jos meidän johdolla ei ole yhteistä näkemystä ja suuntaa niin mikään ei onnistu. Sinänsä hassua, että kansa lähtee tähän mukaan koska ei poliitikot tästä kärsi vaan kansa. Me tämän kaiken maksamme ja kärsimme. Me itse potkimme toistemme nilkkoihin.

Mutta kuten sanoin niin paras politiikka on sitä mikä yhdessä sovitaan ja yhdessä toteutetaan. Sen takia ihmettelen miksi nyt hallitusta jo muodostetaan kovaa kyytiä. Jokaisella poliitikolla pitäisi olla selkärangassa Suomen etu. Jos näin on niin ei hallitusneuvottelu tai mikään muukaan ole vaikea. Ei varsinkaan nyt kun niin moni suuri uudistus odottaa toteuttamista. Minun näkemyksen mukaan olisi helppo lähteä neuvottelemaan siitä miten sote-uudistus, sotu-uudistus, hävittäjähankinta, talous ja moni muu asia hoidetaan yhdessä. Olen usein miettinyt miksi valtakunnan politiikka on niin vaikeaa. En ole keksinyt muuta vastausta kuin sen, että neuvotteluissa on liikaa läsnä omat, puoleen tai sidosryhmien edut. Uskon, että eri puolueiden ideologiat saadaan yhdistettyä. Suurta vääntöä käydään nyt verotuksesta ja se on erittäin hupaisaa koska se on kaikkien puolueiden instrumentti eri asioiden rahoitukseen. Ja kyllä, joku aina vähän häviää ja joku aina vähän voittaa mutta kyse onkin siitä, että eri hallituskausille syntyy eri tarpeita. Välillä pitää panostaa esimerkiksi vanhustenhoivaan erittäin paljon ja silloin se on jostain pois. Hupaisaa on myös se, että tuottavuudesta puhutaan äärimmäisen vähän, Tämä koskee kaikkia puolueita. Tuottavuus on se yksi tärkeimmistä luvuista, jopa tärkeämpi kuin suhteellisen viitteellinen työllisyysluku jota julkisuudessa käytetään.

Mitähän tässä vielä tulee?

Vielä on vaaleihin aikaa. Minä haluan nähdä nyt valtionpäämiesmäistä käytöstä ehdokkailta sukupuolesta riippumatta. Jämäkkää ja tietoon, sekä johtajuuteen perustuvaa puhetta ja käytöstä. Halvat heitot nostavat sapen kurkkuuni vaikka kuten sanoin retoriikka on ihanaa mutta sille on paikkansa, sekä aikansa.

Ehkä olen vain tosikko ja aika on ajanut ohi siitä käsityksestä mikä minulla on politiikasta. Voihan olla, että politiikka on nykypäivän kauhuelokuva jonka pyrkimys onkin pelottaa.