Niko Eskelinen

Yleinen

Hallituksen ideologia tuhoaa yhteiskuntarauhan

Hallitus ajaa läpi alle 20 henkilöä työllistävien yritysten irtisanomissuojan heikennystä tai muutosta, riippuen siitä miten asiaa haluat katsoa. Hallitus tosin itse kutsuu tätä työllistämiskynnyksen pienentämiseksi. Hallitus haluaa antaa kuvan, että irtisanomissuoja on valtava este sille, että alle 20 henkilöä palkkaavat yritykset työllistäisi lisää. Kansalaiset odottaa, että hallitus tuo esityksiä jotka tutkitusti vaikuttavat Suomeen ja kansalaisiin positiivisesti. Kansalaiset eivät halua sitä, että hallitus ajaa läpi päätöksiä jotka pohjautuvat vain poliittisiin ideologioihin. Onko tämä sitten kansalaisten eduksi vai ihan puhtaasti ideologian ajamista hallitusaseman turvin.

Lausunnoilla olevan esityksen vaikutukset

Irtisanomissuojan muutosta pienissä yrityksissä koskeva lakiesitys on lausunnoilla tällä hetkellä. Sen sisältöä ei siis ole vielä sinetöity. Se tapahtuu vasta kun esitys etenee eduskunnan käsittelyyn. Toki pääsisältö ja päämäärä on selkeä. Muuttaa pienten yritysten työntekijöiden irtisanomissuojaa niin, että työntekijä on helpompi irtisanoa. Hallituksen mukaan tämä vaikuttaa yrityksiin välittömästi niin, että jopa 10 000 uutta työpaikkaa syntyy lain ansiosta. Se tietysti olisi kaikkien mielestä upea ja tavoiteltava asia mutta jos laki astuu voimaan niin tapahtuisiko niin?

Eduskunnan kyselytunnilla työministeri Jari Lindström lausui, että hallitus uskoo, että lakiesityksen vaikutukset ovat työllistäviä. Hallitus siis ei pysty tutkimuksen tai vaikuttavuusarvioiden kautta perustelemaan vaikutuksia. Samaisella kyselytunnilla Jari Lindström totesi myös, että julkisuudessa keskustelua ei käydä perustuen tosiasioihin vaan keskusteluun nostetaan leimaavia termejä kuten ”pärstäkerroin” irtisanomisen perusteeksi. Todellisuudessa työministeri Jari Lindström käyttää ihan samoihin asioihin perustuvia argumentteja itse. Hallituksen työllistämisen luvut perustuvat Suomen Yrittäjien tekemään kyselyyn ei siis tutkimukseen. Tämä ei todellisuudessa kerro yhtään faktaa siitä, että kuinka monta ihmistä lakialoite läpi mennessään voisi työllistää. Se kertoo enemmän siitä kenen juoksupoikina hallitus ja Jari Lindström toimii. Hallitusaseman suojista tehdään politiikkaa ja mitä todennäköisimmin hankitaan vaalirahoitusta ajamalla ideologisia esityksiä esittelyyn. Tätä vahvistaa myös se, että Hallituksen tilaamat tutkimukset eivät tue välitöntä vaikutusta lakiesityksen työllistäviin vaikutuksiin.

Sipilä petti lupauksensa, taas 

Sipilän hallitus ajoi läpi kilpailukykysopimuksen jonka avulla haettiin työllisyyttä ja tuotantoa nostavia vaikutuksia. Kilpailukykysopimukseen liittyi lupaus, että sen ansiosta hallitus ei tuo pöydälle muita esityksiä tai aloitteita joiden voidaan katsoa niiden heikentävän tai muuttavan työntekijän oikeuksia. Todellisuudessa AY-liikkeet ja muut työntekijän oikeuksia valvovat järjestöt nielivät melko paljon tässä yhteydessä. Se tapahtui koska kyseessä oli yhteiskunnallinen vastuunkanto ja toisaalta usko siihen, että kilpailukykysopimuksen ansiosta loppuvaalikausi on rauhallinen ja tarjoaa mahdollisuuden rakentaa yhteiskuntaamme. Näin ollen hallituksen tuoma lakialoite irtisanomissuojan heikentämisestä on todellisuudessa lupauksen pettämistä eikä siis ole ihme, että sopimuksen muut osapuolet reagoivat siihen voimakkaasti. Eduskunnan kyselytunnilla pääministeri Sipilä sanoin, että ”minä en ole koskaan luvannut pidättäytyä työllistävien toimien tekemisestä. Sitä hallitus tekee vaalikauden loppuun asti”. Sipilä ohitti siis lupauksensa yhteiskuntarauhasta hyvin yksinkertaisella toteamuksella ja suorastaan valehtemisella.

Yhteiskuntaa rakennetaan yhteistyöllä 

Hallituksen lakiesityksessä ei siis todellakaan ole kyseessä Suomen tai sen kansalaisten edut vaan ihan puhtaasti poliittinen ideologia ja etujärjestöjen toiveet. Meidän maamme elää työstä ja sen tuloksesta. Se syntyy yritysten ja työntekijöiden yhteisestä pyrkimyksestä rakentaa parempaa tulevaisuutta. Ammattiyhdistysliikkeet ovat vuosikymmeniä neuvotelleet sopimukset työntekijöiden ja työnantajien välillä niin, että kehitys on voinut jatkua kaikkien ollessa selkeässä käsityksessä siitä mitä on ansainta ja toisaalta mitä ovat kustannukset. Sipilän hallituksen edustama ideologia haluaa purkaa tämän tavan toimia ja luoda mallin jossa yritykset sopivat itse kaikki asiat suoraan työntekijöiden kanssa. Todellisuudessa tämä on harhaa eikä luo yrityksille kestävämpää kehitystä. Jos ammattiyhdistysliikkeet eivät neuvottelisi palkkoja ja työsuhteeseen liittyviä muita satoja asioita niin monet yritykset tekisivät konkurssin. Tämä johtuu siitä, että pelkästään paikallinen sopiminen nostaisi heti palkkoja sekä työntekijöiden etuja tietyissä yrityksissä. Tätä perustelen sillä, että työnantajan keinot saada ja pitää parhaat osaajat perustuisivat vain yksilön etuun. Yritysten välille syntyisi siis verinen kilpailu ja se asettaisi yritykset eri tilanteeseen. Syntyisi siis epätasa-arvoa ja toisaalta osan yritysten toimintamahdollisuus heikentyisi. Ei yrityksellä nytkään ole mitään estettä maksaa parempaa palkaa ja antaa työntekijälle parhaaksi katsomiaan etuja mutta meillä on selkeä minimi sekä selkeät sopimukset eduista ja velvollisuuksista. Aika harvoin yritys silti käyttää palkkaa kilpailuetuna.

Sipilän hallitus on pyrkinyt ravistelemaan tätä rakennetta ja keinot ovat olleet pelkurimaiset ja raukkamaiset. Lupauksien pettäminen ja jatkuva ideologisten päätösten läpiajaminen. Eikä unohdeta tästä Kokoomusta joka on pistänyt pään pensaaseen ja pitää Petteri Orpoa poissa keskusteluista. Tämä on ihan puhtaasti samaa pelkuruutta ja laskelmoivuutta kuin mitä koko hallitus esittää. Kokoomus on tehnyt jo pitkään vaalityötä ja ollut varmasti tyytyväinen Keskustan ja Sinisten sinisilmäisyydestä. Kokoomuksesta voimme selkeästi todeta sen, että hallituspolitiikkaa on helpompi tehdä kun ei ole yhteiskunnallista ideologiaa.

Ammattiyhdistysliikkeiden tulevista toimista on aiheellista syyttää hallitusta  

Ammattiyhdistysliikkeet suunnittelevat vastatoimia hallituksen politiikkaa vastaan. Se on täysin ymmärrettävää ja samalla se oli täysin ennustettavaa. Hallituksen velvollisuus Suomea ja sen kansalaisia kohtaan on tehdä politiikkaa joka säilyttää yhteiskuntarauhan. Sipilän hallitus on pettänyt lupauksiaan ja toiminut tavalla joka tuhoaa yhteiskuntarauhan. Politiikassa tulee ottaa huomioon olemassa olevia rakenteita ja vaikuttavuuksia, on niistä mitä mieltä tahansa. Yhteiskuntamme kehittäminen ja vakaus on onnistunut koska kehittäminen on perustunut yhteisiin sopimuksiin. Sen hallitus haluaa nyt tuhota. Suoraan sanoen hallitus mokasi ja pahasti.