Tekijä: Niko Eskelinen

Politiikkaa tehdään hyvin paljon mielikuvilla ja maalaamalla niiden kautta uhkakuvia. Näiden vaalien yhdeksi suureksi aiheeksi on noussut verotus ja siihen liittyvät mielikuvat. Kysymys on itse asiassa vanhasta kunnon vasemmisto – oikeisto asettelusta. Mitään järkeä tässä keskustelussa ei tässä muodossa ole, mutta silti suuri joukko tekee äänestyspäätöksiä keskustelun ja varsinkin uhkakuvien perusteella. Kun arvuuteltiin tuleeko näistä hoivavaalit, sotevaalit niin ei tullut kumpaakaan. Tuli oikeisto – vasemmisto vaalit ja sitä kautta verovaalit.

Kissa ja hiiri

Niin sanottu oikeisto ja vasemmisto on tällä hetkellä kuin kissa ja hiiri. Oikeisto kertoo rajua veropopulismia jossa vasemmisto verottaa kaikki hengiltä. Sipilä kutsui Antti Rinnettä haastattelussa “himoverottajaksi”. Jos totta puhutaan niin hyvin harva ymmärtää verotuksen kokonaisuuden ja mitä se tarkoittaa meidän taloudelle tai yksilön tuloille. Verotus on laaja kokonaisuus joka toimii tai on toimimatta vain kokonaisuutena. Pienet kosmeettiset vaalilupaukset veronkevennyksistä ei siis vaikuta talouden kasvuun millään tavalla. Ne on suuresti suunnattu tietylle ryhmälle äänten toivossa.

SDP on tässä ollut eniten tulilinjalla paljon siitä syystä, että Antti Rinne on kovaa kyytiä menossa kohti pääministerin salkkua. SDP ja Antti Rinne on taas koittanut puolustautua “himoverotusta” vastaan puhumalla tiiviistä veropohjasta ja kokonaisuudesta. Keinona se on oikea mutta jää hyvin usein jalkoihin koska veropopulismin tarkoitus on puhua otsikkotasolla ja luoda mielikuvia.

Kaikki verottaa, myös Kokoomus

Keskustelu on siitä mielenvikainen koska Kokoomus pyrkii luomaan mielikuvaa, että he eivät verota oikeastaan ollenkaaan ja jos verottavat niin tupakkaa ja muita haitallisia aineita. Tässä on hyvä pitää mielessä, että jokaisen puolueen keino saada tuloja on verotus. Yksikään puolue ei maksa itse mitään vaikka välillä muulta asia tuntuu.

Mikä verotuksessa on sitten tärkeää? Kuten jo totesin pienet kosmeettiset kohdennukset puhuttelee ainoastaan pientä ryhmää. Verotuksen tärkein asia on tiiviys ja oikeudenmukaisuus. Tiiviydellä tarkoitetaan sitä, että vero kannetaan kaikilta tasapuolisesti jolloin taakka ei nouse kenellekään liian suureksi. Oikeudenmukaiseksi verotuksen tekee siitä saatava vastike. Eli se, että vero todellakin tuottaa meille turvallisen ja toimivan yhteiskunnan sekä tukee meitä silloin kun apua tarvitsee. Jos nämä kaksi asiaa ovat tasapainossa niin verotus toimii. Kun populismin avulla pyritään puhuttelemaan pientä joukkoa se tuhoaa verotuksen tasapainon.

Verot vai leikkaukset

Kokoomus ja Keskusta lyö keskustelun sököpöytään käsitteen jossa SDP ja vasemmisto ylipäänsä nostaa heti kaikki verot tappiin. Itse he markkinoivat veronkevennyksiä joka luonnollisesti puhuttelee monia kuuntelijoita mutta vain tunnetasolla. Varsinaista tietoa vaikutuksista on hyvin vähän tässä vaalikiiman kostuttamassa pöydässä. Se on huolestuttavaa koska nimenomaan verotuksen osalta keskustelua pitäisi aina käydä tiedon ja vaikutusten pohjalta.

Niin, vasemmisto verottaa. Se on totta. Vasemmiston keino hankkia rahaa valtiolle todellakin on rehellisesti ja aidosti verottaminen. Ei siitä kannata kenellekään valehdella koska verotulot on se jolla valtio ja kunnat rakentavat hyvinvointia. Se koskee kaikkia. Tiiviillä ja oikeudenmukaisella veropohjalla rakennetaan vahvaa valtiota joka tarjoaa meille niitä palveluita, sekä ympäristön johon me olemme tottuneet. Veroilla myös koulutetaan meidän lapset jotka taas rakentavat tulevaisuuden, meille kaikille.

Totuus on se, että niin sanotun oikeiston keino pitää yllä valtiota on leikkaukset. Oikeisto leikkaa palveluista ja vähentää näin kuluja mutta myös palveluita. Jos ette usko niin tutkikaa niin sanottujen porvarihallitusten päätöksiä. Kun palveluista leikataan niin se on vain keino rapauttaa palvelut ja sitä kautta saada ne yksityistettyä eli siis siirtää yritykset tuottamaan alunperin yhteiskunnalle suunnatun palvelun. Ja se, hyvät herrat ja rouvat, on valtava tulonsiirto yhteiskunnalta yrityksille. Tulonsiirto ei johdu palveluntuottamisesta, se on erittäin hyvää toimintaa. Me tarvitsemme ja olemme riippuvaisia yrityksistä joten on kannatettavaa käyttää yrityksiä yhteiskunnan palveluiden tuottajana. Se tulonsiirto syntyy siitä, että valtion ja kuntien omaisuutta pyritään siirtämään yritysten omistukseen, tavalla tai toisella. Tästä on lukemattomia esimerkkejä. Sote, rautatiet, tieverkosto ja paljon muuta. Kun leikkauksilla rapautetaan palvelut niin kansa hyväksyy tulonsiirron, sitä pidetään jopa hyvänä. Tämän takia oikeiston politiikka perustuu aina kepillä hakkaamiseen, eikä yhtenäistämiseen. Veropopulismi on vain keino saada hyväksyntä toiminnalle. Oikeistolle liiketoimintaa ei ole Suomessa vaan Suomi on liiketoimintaa. Toki on poikkeuksia, puolueet ovat tuhansien ihmisten ryppäitä joissa on ja usein myös sallitaan hyvin erilaiset mielipiteet.Tunnen monia Kokoomuslaisia ja Keskustalaisia jotka ovat fiksuja, ihania sekä yhteiskunnasta välittäviä ihmisiä. Vaikka kirjoituksissa joudun välillä kärjistämään niin en halua hyökätä ketään vastaan vaan yhdistää, sekä herättää ajatuksia.

Millaisen valtion me haluamme?

Tämän asian ajattelua helpottaa kun palastelet asian pienemmiksi osiksi. Meidän tulot on pääasiassa veroja ja se vaatii vahvan talouden, sekä edellytykset yrityksille toimia koska yritykset rakentavat hyvinvoinnin ja valtio ainoastaan edellytykset. Meidän menot taas koostuvat siitä yhteiskunnan kuvasta jota me rakennamme. Mitä palveluita Suomen kansalaiselle kuuluu valtion puolesta?

Oikeisto ja vasemmisto klassisesti jakaa tässä eri näkemyksen. Oikeisto haluaa matalat verot ja sen, että kansalaiset maksaa palveluista itse yrityksille jotka niitä tuottavat. Vasemmisto taas ajaa vahvaa valtiota jossa peruspalvelut tuottaa valtio ja ne rahoitetaan verotuksella eli yhteisesti.

Homma toimisi hyvin jos meillä olisi tästä sama näkemys kaikkien puolueiden osalta. Minä olen joskus kaipaillut, että perustuslaki olisi määritellyt valtion tuottamat palvelut tarkemmin jolloin tätä taistelua ei tässä populistisessa muodossa olisi.

Jokainen puolue haluaa työllisyyttä ja yritysten toiminnan edellytykset

Jokaisessa puolueessa on toki äärilaidassa olevia näkemyksiä. Joku haluaa tuotantolaitteet valtiolle, jolloin puhutaan enemmänkin kommunismista kuin mistään muusta. Joku taas haluaa verot miltei kokonaan pois jolloin kysymys on vain yksilön tai yhteisön tuloista. Loppujen lopuksi äärilaitojen näkemykset on siis hyvin ideologisia eikä niitä ole saavutettavissa. Niistä ei siis kannata vauhkoontua.

On silti mielenvikaista väittää, että jokin puolue ei halua, että ihmiset työllistyvät tai talouden voivan hyvin. Totta kai haluavat koska verotus on jokaisen puolueen ainoa keino saada rahaa.

Enemmän puhetta tuottavuudesta

Yrityksissä puhutaan paljon tuottavuudesta. On sama teetkö työtä 4 tuntia vai 16 tuntia. Loppujen lopuksi menestyksen tuo aina tuottavuus, ei käytetty aika tai vaiva. Minä kaipaan enemmän puhetta ja laskelmia siitä miten me nostamme tuottavuutta. Miten me tuemme yrityksiä tuottavuudessa ja miten valtio voi rakentaa parhaat edellytykset tuottavuudelle.

Meidän tulevaisuutta ei ratkaise verot vaan tuottavuus. Mistä tuottavuus sitten syntyy? Se syntyy monista asioista joita, itse asiassa, valtio on meidän käyttöön tuottanut. Koulutus, terveydenhoito, tukeminen vaikeina aikoina ja moni muu on sitä mikä vapauttaa yksilöt tekemään innovoimaan, kehittämään ja sitä kautta syntyy tuottavuus. Meidän tuottavuus ei synny kotimarkkinoilla vaan viennillä ja korkean jalostusasteen tuotteilla. Meidän tuottavuuden ratkaisu ei ole kotimarkkina vaan vienti.

En tiedä oletteko huomanneet, että Kokoomus ei puhu tuottavuudesta vaan puhuttelee ryhmiä lupaamalla lisää rahaa jo syntyneestä tuotosta. Matalat verot on totta kai upea asia ja jokaisen työtehtävän ja yrittämisen tulee olla kannustavaa myös tulojen osalta. Sitäkin kannattaa kaikki puolueet. Eli tarvitaan kannustimia ja yrityksien riskinottoa tulee tukea. Me tarvitsemme menestyneistä ja vauraita ihmisiä Suomeen. Ei tässä taistella rikkautta vastaan vaan köyhyyttä vastaan.

Mitä sitten pitäisi tehdä?

Jotta suuret uudistukset onnistuu niin meidän tulisi taas luoda yhteinen kuva meidän yhteisestä yhteiskunnasta. Mitä kuuluu valtion järjestää ja mitä kuuluu kansalaisten velvollisuuksiin. Tämä asia ei voi olla hallituskautinen vaan sen tulee olla se ohjenuora jolla virkamiehet ja poliitikot tekee työtä vuosikymmeniä.

Meidän tulee uudistaa nopeasti sotu. Eli miten yhteiskunnan tukea voi käyttää joustavasti jatkuvaan työskentelyyn ja opiskeluun. Aina tilanteen edellyttämällä tavalla. Sotu-uudistus on keskeinen kun puhutaan turvallisuudesta perustaa perhe ja hankkia lapsia. Sotu-uudistus on myös keskeinen osa luottamuksen rakentamisessa. Sotu-uudistus luo pohjan luottamukselle, sekä turvallisuuden tunteelle. Nämä kaikki yhdessä ovat edellytys tuottavuudelle joka luo verotulot ja hyvinvointia kaikille Suomeen.

Politiikka on laji joka toimii purskeissa. Jokin asia nousee jonkin viiteryhmän ansiosta ylös ja siihen tarttuu lehdistö, some ja sen jälkeen alkaa politiikan tekeminen asialla. Siihen kurimukseen on nyt joutunut sähköautot ja liikenne ylipäänsä. Tämä on mielenvikaista koska liikenteen päästöt ei edes ratkaise ongelmaa joka meillä on ilmaston lämpenemisen kanssa. Mutta se miten asia ratkaistaan on poliittisesti ongelma. Nimittäin kukaan poliitikko ei halua sanoa, että tulevaisuudessa meidän on pakko vähentää kulutusta ja ohjata kulutusta hyvin eri tavalla kuin nyt.

Ensin niistä sähköautoista

Puhutaan nyt näistä ensin kun se on trendikästä vaikkakin melko turhaa. Sähkö olisi aikanaan ollut yksi autojen varteenotettava vaihtoehto energianlähteeksi mutta kun bensaa syntyi tuotannon sivutuotteena ja miltei ilmaiseksi niin kehitys oli melko luonnollinen. Sähkö jäi odottamaan parempia aikoja ajoneuvojen energian lähteenä. Tämän seurauksena öljystä tuli, paitsi valtavaa liiketoimintaa myös globaalin politiikan väline. Öljyn on ennustettu loppuvan noin 30-vuoden kuluttua ja vähemmälle huomiolle on jäänyt mitä se tarkoittaa maailmanpolitiikassa ja pakolaisten määrässä. Sinänsä minua harmittaa tämä kehitys, paitsi ilmaston puolesta, niin yleisen kehityksen kannalta. Meillä olisi jo täysin uusia teknologioita tuottaa ja varastoida energiaa jos sähköautojen tarpeet olisi ratkaistu historiassa.  

Sähköautot on nyt trendikkäitä ja ne on oikeasti kivoja ajaa. Ongelmaksi muodostuu niiden tuotanto ja sähkönjakelu. Sähköautot kun ei ratkaise sitä perusongelmaa, että meidän pitää vähentää kulutusta ja tehdä siitä kestävää. Sähköauto on edelleen tuotannon kannalta hyvin samantyyppinen kuin polttomoottoriauto. Eli tuotanto rasittaa ympäristöä ihan samalla tavalla jos ei enemmänkin koska akku. Tästähän on tutkimuksia puoleen ja toiseen joten ei mennä niihin.

Jo kehityksen alkaessa olisi pitänyt laatia akulle ja sen vaihdolle standardi. Kun nyt ladataan ja odotetaan niin toimivampi suunta olisi ollut kehittää ja reguloida nopeasti vaihdettava akku ja rakentaa verkosto joissa akun voi nopeasti vaihtaa. Nimittäin nyt sähköautojen määrä on pieni ja suuressa osassa on edelleen polttomoottori. Kun määrä lisääntyy niin, et yksinkertaisesti löydä vapaita pisteitä lataukseen esimerkiksi työmatkalla. Verkoston rakentaminen ei voi pysyä mukana jos myynti kasvaa rajusti ja lisäksi ongelma pitää ratkaista taloyhtiöissä. Sähköauton kehitys tulee siis olemaan hidasta ja se jää hyvin pitkäksi aikaa enemmän avustavaksi energiamuodoksi. Taajamissa kehitys voi olla nopeampaa mutta siellä asiaa pitäisi ratkaista enemmän joukkoliikenteen avulla kuin sähköautoilla jotka ei ratkaise perusongelmaa.

Akkuteollisuuden ongelma on raaka-aineet

Akkuihin tarvitaan runsaasti kobolttia, litiumia, grafiittia ja nikkeliä. Jotkut Suomessa ovat innoissaan koska Suomen maaperästä on osaa näistä raaka-aineista havaittu runsaasti. Mutta jos sähköautojen määrä kasvaa nopeasti niin samalla kasvaa raaka-aineiden hinta ja kaivokset. Tällä tulee olemaan suuria negatiivisia vaikutuksia ympäristöön ja työvoiman käyttöön. Väärinkäytökset lisääntyy tulojen lisääntyessä. Tätä kehitystä todistaa Suomen kaivoslain uudistukset ja ympäristön todistettu pilaantuminen. Eli jos sähköautot lisääntyvät nopeasti niin olemme ihan samassa tilanteessa kuin fossiilisten polttoaineiden kanssa. Kaivamme vimmalla raaka-ainetta ylös maasta ja aiheutamme yhä pahempaa ympäristötuhoa. Lisäksi akuista tulee valtava määrä ongelmajätettä koska kaikki tietää ettei akut ole ikuisia tai edes kovin pitkäikäisiä.

Ajoneuvojen tulevaisuus on useat eri energialähteet ja teknologinen kehitys

Sähköautoista hössöttäminen on siis enemmän poliittista pursketta ja muoti-ilmiö. Noin siis suuressa mittakaavassa. Lisäksi moni näkee siinä mahdottoman hyvän tilaisuuden tehdä rahaa valtioiden tukemana. Asiaa lobataan kuin sote-uudistusta.

Meillä on valtava määrä polttomoottoreita eikä ole realistista ajatella niiden vaihtuvan nopeasti. Jos ajatellaan tilanne, että ne vaihtuisivat vaikkapa viidessä vuodessa niin meillä olisi jo tuotannon kautta ympäristökriisi. En sinänsä tässä käsittele hintoja tai kuluttajan roolia ketjussa mutta tiivistän asian sanomalla, ettei meillä olisi edes varaa tähän vaihdokseen.

Liikenteen ongelma on päästöt. Päästöt aiheutuu siitä, että bensaa tai dieseliä käytetään polttoaineena. Yksinkertaisin ja ympäristön kannalta paras, sekä nopein ratkaisu on alkaa käyttää polttomoottorissa uusiutuvasta lähteestä tehtyjä polttonesteitä ja kaasuja. Sähkö ei häviä vaan tulee aikanaan olemaan se pääasiallinen energiamuoto kunhan kehitys tuottaa uusia tapoja kerätä energiaa ja varastoida sitä. Sitä ennen sähköautot ei ole valmiita koko yhteiskunnan ainoaksi tavaksi ratkaista liikenteen ongelmat.

Lisäksi ajoneuvojen tulevaisuus on joka tapauksessa automaattinen liikenne. Me emme tule omistamaan ajoneuvoja vaan me kutsumme tarvittavan ajoneuvon käyttöömme. Kun ohjausteknologia on tähän valmis niin muutos tulee olemaan nopeampi kuin sähköautojen yleistyminen nyt. Sen takaa se, että se on todellinen uudistus ja ratkaisee lukuisia ongelmia. Paikoituksen, energianlähteen, verotuksen ja omistamisen.

Energian tuotanto siirtyy pieniin yksiköihin

Koko energiantuotanto on muutoksessa. Tulevaisuudessa me tulemme tuottamaan energiaa yhä enemmän siinä yksikössä jossa sitä käytetään. Eli taloissa yleistyy eri teknologioiden tuoma yhdistelmä. Aurinko, tuuli ja jopa ydinenergia tulee tuottamaan pienille yksiköille sen tarvitseman energian. Lisäksi me opimme käyttämään energiaa yhä vähemmän ja sen varastointi kehittyy. Lisäksi tähän muodostuu liiketoimintaa joka nojaa yhä enemmän pieniin ja paikallisiin tuottajiin. Toivottavasti tulevaisuudessa voin käydä tankkaamassa autoni viljelijän tuottamasta biokaasusta hänen omalla jakeluasemalla. Tätä kehityssuuntaa tukee teknologinen kehitys ja suurien verkkojen hinta, jonka jokainen on nähnyt sähkön siirtohinnoissa.

Mutta se ratkaisu ympäristöongelmiin?

Kaikki mitä me nyt teemme on vain paikkailua ja lobbareittein unelmaa. Se ainoa toimiva ratkaisu on yksinkertaisesti vähentää kulutusta ja siirtää sitä uusiutuviin muotoihin. Lisäksi kiertotalous tulee olemaan meille arkipäivää ja pakko eikä vain muotia. Se ei tarkoita luopumista vaan kehitystä. Kehitystä yhä enemmän siihen suuntaan, että harkitsemme mitä tarvitsemme. Ravinnolla tulee olemaan valtava merkitys ja tulevaisuudessa me tulemme tulostamaan ravintomme sekä sitä tuotetaan pienissä yksiköissä. Jopa kerrostaloissa omiin tarpeisiin. Ryytimaat tulee takaisin mutta nyt teknologisena.

Kuluttamisen muutoksen lisäksi meidän suurin toivo on teknologisessa kehityksessä. Meidän tulee taas rahoittaa oikeaa ja ennakkoluulotonta tutkimusta. Nyt tehtävä tutkimus on hyvin pitkälle niin rahoitettua, että se tähtää johonkin lopputulokseen ja tuotteeseen eli tuottoon. Me tarvitsemme yhteiskunnallista rahoitusta joka on riippumatonta ja jota ei tehdä osana tuotekehitystä vaan sen tulee tähdätä yhteiskunnan kehitykseen, sekä ympäristön kannalta tehtäviin läpimurtoihin. Vain teknologian avulla me voimme ratkaista ilmastopakolaisuuden uhkan ja tuottaa kaikille perustarpeet, riippumatta maantieteellisestä sijainnista. Yhteiskunnan pitää ajatella, että ihmisen perustarpeet kuten ilma, ravinto ja vesi tulee olla yhteisiä, sekä kaikkien saatavilla.

Jos tuleva hallitus muodostuu tälle keskustelulle ja hengelle mitä nyt käydään niin Suomessa ei tehdä sote-uudistusta, ei tehdä sotu-uudistusta, eikä mitään mikä parantaisi meidän kaikkien elämää ja oloa. Valitettavasti keskustelu ja vaaliteemat on pääasiassa laadittu vastakkainasettelun ja ristiriitojen levittämiseen. Käynnissä on vahva oikeisto ja vasemmisto taistelu joka nuijii ehdokkaista lihan hinnoilla, sekä verotuksella. Käynnissä on niin sanottujen vanhojen puolueiden vahvaa kyseenalaistamista jossa käytetään lyömäaseena raiskauksia, salaliittoja sekä uhriutumista.

Ei näin, ei näin

Politiikka ei ole näytös, esitys tai komedia. Politiikka on parhaimmillaan tylsää ja tietoihin sekä avoimuuteen perustuvaa yhteisten asioiden hoitamista. Nyt tämän hetken keskustelusta huomaa selvästi sen, että politiikka on viihteellistetty ja iso osa äänestäjistä tarttuu otsikoihin ja keskustelee niiden perustella kuin asiantuntija. Olen yrittänyt saada kymmeniä asiallisia keskusteluita aikaiseksi henkilöiden kanssa jotka sosiaalisessa mediassa julistaa yhtä totuutta. Olen erittäin huolissani, että olen joutunut huomaamaan ettei henkilöillä ole ollut edes perustietoja aiheesta. En moiti heitä mutta koska kansa saa arvoisensa johtajat niin näin toimien äänestäjä lankeaa usein lankaan jonka populisti on asettanut pelon, ristiriidan tai lupausten avulla.

Tästä pitää oppia

Kaikkien jotka tekee politiikkaa tai keskustelee siitä tulee oppia tästä tilanteesta. Jokaisessa keskustelussa pitää tukeutua faktoihin, kuunnella, yrittää ymmärtää ja pysyä rauhallisena. Lisäksi oma kanta pitää muodostaa selkeästi ja se tulee tuntea sekä se tulee osata perustella. Retoriikka, se on ihanaa mutta sille on aikansa ja sille on paikkansa. Vaaliväittelyt voivat parhaimmillaan olla tunnepitoista ja tiedolla, sekä osaamisella kyllästettyä katseltavaaa. Jopa viihdettä, älyllistä debattia. Ongelma toki on aina käytettävissä oleva aika mutta se on kaikille sama. On hyvin paljon juontajasta tai puheenjohtajasta kiinni miten tilanne etenee ja miten se pysyy tasa-arvoisena. Soini julkaisi poliittiseen keskusteluun sutkautukset joilla kierrettiin asia ja joilla sai hyvän puhujan leiman vaikka asia ei edes edistynyt. Nyt Jussi Halla-aho jatkaa Soinin perinnettä vaikka on muuten paljon johdonmukaisempi puhuja, eikä niin paljon hyökkää. Jussi Halla-ahoa pitää siinä ihailla, että on pysynyt johdonmukaisena ja sen on Jussin vahvuus vaikka osaamista puuttuisikin aiheesta. Toisaalta Jussi kyllä antaa takaisin jos vain mahdollisuus tulee.

Politiikassa kukaan ei ole yksin oikeassa

Olen erittäin pettynyt koska ihan ensimmäinen puheenjohtajien vaaliväittely lupasi melko hyvää. Se oli rauhallinen ja melko asiapitoinen , eikä kirveet paljon lennellyt ilmassa. Nyt ollaan vaalitaistelun asemasodassa jossa on jätetty pois yhdessä tekeminen sekä sopiminen. Se sentään on hyvä, että moni puhuu kehitysten oltava ylihallituskautisia. Se lienee jo onneksi opittu sote-uudistuksesta, että se vain ei mene muuten läpi.

Kun nyt muistaisimme sen, että kukaan ei ole politiikassa yksin oikeassa. Ei ole absoluuttista totuutta kenelläkään tai yhdelläkään puolueella. Jokainen hallitus tekee virheitä ja jokainen hallitus tekee hyviä asioita. Jos meidän johdolla ei ole yhteistä näkemystä ja suuntaa niin mikään ei onnistu. Sinänsä hassua, että kansa lähtee tähän mukaan koska ei poliitikot tästä kärsi vaan kansa. Me tämän kaiken maksamme ja kärsimme. Me itse potkimme toistemme nilkkoihin.

Mutta kuten sanoin niin paras politiikka on sitä mikä yhdessä sovitaan ja yhdessä toteutetaan. Sen takia ihmettelen miksi nyt hallitusta jo muodostetaan kovaa kyytiä. Jokaisella poliitikolla pitäisi olla selkärangassa Suomen etu. Jos näin on niin ei hallitusneuvottelu tai mikään muukaan ole vaikea. Ei varsinkaan nyt kun niin moni suuri uudistus odottaa toteuttamista. Minun näkemyksen mukaan olisi helppo lähteä neuvottelemaan siitä miten sote-uudistus, sotu-uudistus, hävittäjähankinta, talous ja moni muu asia hoidetaan yhdessä. Olen usein miettinyt miksi valtakunnan politiikka on niin vaikeaa. En ole keksinyt muuta vastausta kuin sen, että neuvotteluissa on liikaa läsnä omat, puoleen tai sidosryhmien edut. Uskon, että eri puolueiden ideologiat saadaan yhdistettyä. Suurta vääntöä käydään nyt verotuksesta ja se on erittäin hupaisaa koska se on kaikkien puolueiden instrumentti eri asioiden rahoitukseen. Ja kyllä, joku aina vähän häviää ja joku aina vähän voittaa mutta kyse onkin siitä, että eri hallituskausille syntyy eri tarpeita. Välillä pitää panostaa esimerkiksi vanhustenhoivaan erittäin paljon ja silloin se on jostain pois. Hupaisaa on myös se, että tuottavuudesta puhutaan äärimmäisen vähän, Tämä koskee kaikkia puolueita. Tuottavuus on se yksi tärkeimmistä luvuista, jopa tärkeämpi kuin suhteellisen viitteellinen työllisyysluku jota julkisuudessa käytetään.

Mitähän tässä vielä tulee?

Vielä on vaaleihin aikaa. Minä haluan nähdä nyt valtionpäämiesmäistä käytöstä ehdokkailta sukupuolesta riippumatta. Jämäkkää ja tietoon, sekä johtajuuteen perustuvaa puhetta ja käytöstä. Halvat heitot nostavat sapen kurkkuuni vaikka kuten sanoin retoriikka on ihanaa mutta sille on paikkansa, sekä aikansa.

Ehkä olen vain tosikko ja aika on ajanut ohi siitä käsityksestä mikä minulla on politiikasta. Voihan olla, että politiikka on nykypäivän kauhuelokuva jonka pyrkimys onkin pelottaa.

Vaalit käy kuumana ja hallitusta muodostetaan kahvipöydissä ja lehtien palstoilla. Haastattelijat kyselee puheenjohtajilta millainen hallitus tulee ja on jo esitetty selkeitä kantoja. Monien kantojen mukaan Persut ei mielipiteiden ja arvojen takia mahdu samaan hallitukseen. Minun mielestä juuri sen takia Persut pitää saada osaksi seuraavaa hallitusta. Se on ainoa tapa pysäyttää Suomessa etenevä populismi ja ärtymyksen ilmapiiri.

Olosuhteet määrittelevät

Persut tarjoavat äänestäjille vaihtoehdon ja vahvan kansallisen tunteen johon on helppo samaistua. Todellisia näyttöjä siitä, että Persut saavat asioita aikaan hallitusvastuussa ei ole. Tällä hetkellä on kokemuksia vain Timo Soinin Persujen hallitusvastuusta ja silloin Persut taipuivat kaikissa omissa kannoissa rullalle. Olisiko Jussi Halla-ahon johtama Persut suoraselkäinen hallituksessa ja oikeasti puolustaisi niitä arvoja joita he tällä hetkellä myyvät?

Tässä tulee Persujen dilemma. Ei siihen ole mahdollisuutta. Todellisuudessa politiikka ja päätökset ovat niin paljon olosuhteiden, sopimuksien sekä käytäntöjen sanelemaa, että Persut joutuisivat taas taipumaan rullalle.

Vastuu kasvattaa

Miten me huolehdimme yhteiskunnassa ongelmiin joutuneista yksilöistä? Huolehdimmeko me heistä pyrkimällä erottamaan heidät muista? Huolehdimmeko me heistä haukkumalla heitä? Tai huolehdimmeko me heistä keräämällä kaikki yhteen ja sen jälkeen eristämällä koko porukan? Ei, me emme pyri tekemään niin vaan me pyrimme auttamaan heitä ottamalla mukaan ja antamalla vastuuta, sekä luottamusta.

Persujen äänet ovat pitkälle protestiääniä ja äänestämällä haetaan vain muutosta, tietämättä mikä se muutos itse asiassa olisi. Se on ihan ymmärrettävää jos tuntee ettei politiikka ja yhteiskunta ole millään tavalla vastannut henkilön tarpeisiin. Tämän takia Persut nousee aina lopussa. Se ei ole Persujen onnistuminen vaan muiden epäonnistuminen äänestäjien vakuuttelussa.

Vastuu kasvattaa aina ja hioo särmät pois. Persut olisi tärkeä saada hallitukseen koska se on keino lopettaa populistinen ja ristiriitojen levittäminen Suomessa. Jos Persut olisi hallituksessa niin kaikki näkisivät, että hyvän politiikan edellytys on yhteistyö eikä kukaan yksin voi saada tehtyä suuria muutoksia. Persujen kannattajat huomaisivat siis, että demokratia on tärkeämpi ja voimakkaampi kuin yksikään puolue.

Demokratia pitää kohdata

Demokratia on järjestelmä ja malli joka ei ole täydellinen mutta se on paras mitä meillä on. Ja se toimii jos me noudatamme sitä. Jos Persut ovat vaalien kärkisijoilla se tulisi ottaa huomioon ja Persut pitäisi saada hallitukseen ottamaan vastuuta lupauksistaan. Demokratia tavallaan vaatii sitä muutoin äänestäjät eivät saa äänelleen vastinetta.

Moni sanoo, että Persujen arvojen kanssa ei voi elää. Persujen osalta käytetään aika vahvaa kieltä ja ilmaisuja. Mutta niin käyttävät myös Persut muista puolueista ja henkilöistä joten puntit on tasan. Mutta ainakin minä olen kuullut Persuista hyvin vahvoja ilmaisuja. Minä tunnen monia Persuja ja ihan normaaleja, sekä fiksuja ihmisiä he ovat. Persut ovat alusta joka on sallinut sellaisia asioita joita muut puolueet eivät ole sallineet. Juuri alusta on se ongelma, ei niinkään yksittäiset henkilöt tai yksittäiset ajatukset.

Jos suljemme Jussi Halla-ahon ja Persut pois hallituksesta niin se on kuin heittäisi bensaa liekkeihin. Silloin Persut ovat vapaita jatkamaan ristiriitojen levittämistä ja ketutus monsterin esiin manaamista. Hallituksessa Persut joutuvat kasvamaan kuin alokas armeijassa tai sitten järjestämään dramatiikkaa ja kävelemään hallituksesta pois. Jolloin lopputulos on sama, Persut ovat pettäneet suurimman osan äänestäjistä ja taika vaihtoehdosta katoaa tuhkana tuuleen.