Vähemmistöhallitus uudistuksen mallina

Alkaa tulemaan surku kun tekee ja seuraa politiikkaa. Politiikkaan liittyvää otsikointia ei enää tunnista yhteisten asioiden hoitamiseen liittyväksi keskusteluksi. Enemmän otsikointi alkaa muistuttamaan salaliittoteorioita ja juorulehtiä. Se vetää vankan demokratian kannattajan mielen mustaksi. Eikä loppua näy koska Suomesta loppuu puolueet uudistusten läpiviemiseksi. Keskusta rämpii pohjamudissa, eikä loppua korpivaellukselle näy. Perussuomalaisia johtaa Suomen sisu jonka yhteiskuntaihanne on totalitaristinen etnonationalismi. Kokoomuksen suunnattomuus on korostunut oppositiossa ja kokoomuksella on valtava haaste koota kymmenet eri näkemykset edes löyhästi saman ideologian alle. Vasemmistoliiton kannatus ei vain nouse vaikka johdossa on pidetty ja sujuvasanainen puheenjohtaja. Vihreät sairastaa samaa tautia kuin kokoomus, ideologian puute mutta lisättynä vielä suuremmalla ajatusten hajonnalla. KD, RKP ja Liike Nyt on silppua ja yhden asian puolueita joita ei voi pitää uudistajina vaan edunvalvojina. SDP, jota minä edustan, ei ole ollut riittävän rohkea puolustamaan omia arvojaan. 

Uudistuksien tielle tai taantuminen 

Jo pitkään on huudettu “politiikan olevan rikki”. No, se on tietysti täysin mielenvikainen lausahdus koska politiikka ei voi olla rikki mutta ihmiset voi olla. Ihmiset politiikkaa tekee. Mutta miksi politiikkaa oikein tehdään? Sekin alkaa tässä uutisoinnissa ja käänteissä unohtumaan koska juorulehtien tavoin saamme lukea poliitikkojen yksityiselämästä ja pienimmistäkin virheistä. Allamme pitämään poliitikkoja viihteen tekijöinä joiden arvo muodostuu vain näkyvyydestä ja tunteesta. Hyvänä esimerkkinä tuhansien tiedotteiden Mikko Kärnä. Mikkohan vaihtaa joka päivä kello 09:00 suuntaansa kohti parasta näkyvyyttä. Tai Sebastian Tynkkynen joka elää päättymätöntä BB-taloa yhteiskunnan varoilla ja yhteiskuntaa häiriten.

Poliitikoista voisi kirjoittaa kieli poskessa joka päivä niin paljon kuin vain ikinä jaksaa. Aiheita ja syytä on loputtomiin. Mutta sehän ei ole politiikan tarkoitus, luoda viihdettä ja perustaa realitysarja eduskuntaan. Politiikan merkitys on hoitaa meidän yhteisiä asioita ja valtiotasolla korostuu järjestelmä, turvallisuus ja suuret reformit eli uudistukset. Nythän on niin, että jos tämä poliittinen reality jatkuu olemme kyvyttömiä suuriin uudistuksiin. Siitä seuraa se, että yhteiskuntamme ei uudistu. Tällä hetkellä hyvinvointia ja koko järjestelmää uhkaa kahden uudistuksen puute. Sote-uudistus ja sotu-uudistus. Ilman näiden uudistusten luomista meidän kustannukset nousee jatkuvasti, työllisyys ja yrittäminen rämpii paikallaan ja byrokratia jatkaa lisääntymistään eli yhteiskunta monimutkaistuu. On syytä muistaa, että kun eduskunta säätää uudistukseen liittyvän lain uudistus vasta alkaa. Näiden molempien uudistuksien käytäntöön vienti on vuosien ellei vuosikymmenten työ jota tehdään tuhansissa pisteissä Suomessa. Juuri tämän takia suurten uudistusten kierto tulee olla syklinen jotta yhteiskuntamme pystyy vastaamaan kehityksen haasteisiin. Kehitys ei ole projekti vaan se on jatkuvaa työtä. 

Hallitusvalta laittaa ihmisen valehtelemaan ja polvilleen 

Suomen järjestelmä perustuu enemmistöhallitukseen. Se siis tarkoittaa sitä, että hallituksella on enemmistö eduskunnan äänistä jolloin hallituksen esitys menee läpi. Noin yksinkertaistettuna. Ajattele sitä niin, että sinä saisit aina päättää mitä kotona syödään mutta kolmen viikon jatkuvasta pizzan syömisestä vaimo päättäisi nukkua eri huoneessa ja lapset sairastuisi. Ehkä ei paras esimerkki mutta ymmärtänet. 

No, mitä tämä enemmistöhallituksen valta sitten aiheuttaa? Kaikki haluaa olla hallituksessa ja oppositiossa keskitytään kaatamaan hallitus jotta itse pääsisi tekemään päätöksiä. Tämähän on järkeenkäypää eikö niin? Jos oppositio varauksetta tukisi hallitusta niin sehän tarkoittaisi sitä, että hallitus olisi ikuinen siis jos eivät itse tekisi suuria virheitä tai sekoaisi suorasta vallasta. Tapani mukaan kärjistän mutta tässä ajassa niin pitää tehdä. Mutta et voi kieltää sitä, ettei näin ole. Oppositio tekee kaikkensa jotta hallitus kaatuisi, suurin osa kannanotoista ja teoista tähtää tähän. Ei niihin uudistuksiin joita ihmiset ja yhteiskunta kipeästi kaipaa. Ja sitten on ne lehmänkaupat. Niitä tehdään jotta jokainen saa jotain siitä kun tukee päätöstä. Näinä päivinä lehmänkauppoihin sisältyy yhä enemmän pettäminen ja suoraselkäisyyden puute.  Nimittäin ei ne lehmänkaupat ole mitään kummallista jos ne tehdään oikean tavoitteen takia. Jokainen saa läpi niitä asioita joita on tullut ajamaan. Silloin lehmänkaupat on huonoja jos niitä tehdään vääristä syistä tai itsensä takia. 

Entä jos vähemmistö olisi enemmistö? 

Vähemmistöhallitus, olet joskus kuullut siitä ja vähemmistö on aina huono asia? Niin meille on opetettu mutta onko näin demokratiassa? Nimittäin jos meillä olisi vähemmistöhallitus niin jokainen äänestys laista olisi aidosti eduskunnan käsissä. Vasta suuri sali ratkaisisi lain läpimenon ja jokainen ääni ratkaisisi. Myös opposition ja pienpuolueiden. Hallitus ohjaisi suuntaa ja hallitusohjelma olisi yhä tärkeämpi dokumentti siitä mihin kehitystä ollaan viemässä. Valta ja toisaalta myös vastuu jakautuisi laajemmin koko eduskuntaan. Edustajien ja puolueiden päätöksiä olisi helpompi seurata, sekä ymmärtää. Oppositio saisi tehdä oikeasti politiikkaa ja läpimenneet päätökset olisi aidosti enemmistön kannattamia jolloin ne saataisiin myös nopeasti käytäntöön. 

Jälleen vedän mutkia suoriksi mutta et voi väittää etten puhu asiaa. Kun katson millaiseksi teatteriksi politiikka on muuttumassa ja miten yksittäisen poliitikon rooli on suurempi kuin demokratian alan todella pelkäämään sitä, että lähitulevaisuudessa kansalaiset hakee järkeä totalitarismista eli äärioikeisto jatkaa nousuaan. Sekin on ihan järkeenkäypää vaikkakin erittäin tuhoisaa.