Tulisiko humanitaarinen maahanmuutto lopettaa kokonaan? 

Maahanmuutto on keskustelu joka on politisoitunut ja aiheista sitä käytetään eniten poliittisen vallan saamiseen kansaa jakamalla. Maahanmuutosta puhuttaessa pitää tunnistaa, että maahanmuuttajat ei ole yksi ryhmä, eikä yksi tarina. Maahanmuuttoa tapahtuu opiskelun, työpaikan, perheenyhdistämisen, kiintiöpakolaisuuden ja turvapaikkaoikeuden osilta. Jokaisella maahanmuuttajalla on lisäksi oma tarina ja syy hakeutua Suomeen. Ei siis puhuta massasta vaan yksilöistä aina numeroiden ja prosenttien takana. Kela julkaisi maahanmuuton kustannuksia ja sen mukana nousi taas laaja keskustelu onko maahanmuutto haitallista ja ainoastaan tuottaa kustannuksia ja kasvanutta rikollisuutta. Yritän muodostaa oman näkemyksen ja tiivistää sen tähän tekstiin. 

Maahanmuuton mahdolliset haitat ja kustannukset  

On selvää, että maahanmuutosta on haitallisia vaikutuksia ja se on kustannustekijä. Humanitaarinen ja turvapaikkaan oikeutetut ovat ne ryhmät joiden kotouttaminen on kustannuksiltaan suurin jos katsotaan syypohjaista ryhmää. Syykin lienee melko selkeä. Näissä ryhmissä on usein henkilöt joiden koulutustaso ja kielitaito tarvitsevat eniten tukea. Näin ollen heillä menee eniten aikaa sopeutumiseen ja työllistymiseen. Humanitaariseen ja turvapaikkaan oikeutetut ovat myös usein alueilta joissa on ollut inhimillistä hätää ja sotia. He siis tarvitsevat tukea myös selviytyäkseen traumoista. Se on todella tärkeää tukea mutta samalla se kustantaa ja mielenterveydelliset ongelmat saattavat olla riskitekijä Suomen turvallisuudelle. Tärkein asia traumoissa ja kotouttamisessa olisi pystyä kohtaamaan yksilö ja antamaan yksilöllistä tukea parantumiseen ja kotoutumiseen. 

Julkisuudessa puhutaan haitoista, ehkä eniten rikollisuudesta ja nimenomaan seksuaalirikollisuudesta. Kaikki jakavat luonnollisesti käsityksen, että rikollisuus on aina tuomittavaa on sen syy tai kohde mikä tahansa. Seksuaalirikollisuutta nostetaan julkisuudessa eniten koska se herättää eniten tunteita. Vastaavaa keskustelua emme näe kantaväestön tekemistä seksuaalirikoksista. On silti selvää ja todellista, että tietty ryhmä syyllistyy prosentuaalisesti enemmän seksuaalirikoksiin kuin kantaväestö tai muut maahanmuuttajaryhmät lähtömaan perusteella. Tässä on hyvä muistaa, että julkisuudessa käydyt luvut ovat yleisesti epäilyjä, ei tuomioita. 

Miksi sitten joistakin lähtömaista peräisin olevat syyllistyvät prosentuaalisesti eniten tietyn tyyppisiin rikoksiin kuten esimerkiksi seksuaalirikoksiin tai huumausainerikoksiin? Itse en ole löytänyt yhtä selittävää tekijää vaan kysymys on monien asioiden vaikutuksesta. Vaikutusta on varmasti kulttuurilla ja koko lähtömaan ryhmän ikä ja sukupuolijakauma. Tässä on hyvä muistaa, että 2015 Suomeenkin suuntautui koko Euroopan lailla suuri määrä turvapaikanhakijoita. 2015 tapahtumilla oli suuri merkitys ihmisten suhtautumiseen maahanmuuttoon ja muuttajiin. Kuten kaikki jo varmaan tunnistavat 2015 valtaosalla turvapaikanhakijoista ei ollut oikeutta turvapaikkaan eli siis heillä ei ollut suojeluun tarvetta. 2015 mukana oli myös poikkeuksellisen paljon niitä joiden tarkoitus oli käyttää hyväkseen tilannetta. 2015 nähtiin poliittisesti mielenkiintoinen keskustelu maahanmuuton puolesta ja vastaan. Siitä voisi oikeastaan todeta, että tilannetta käyttivät kaikki hyväkseen. Myötätunto ja auttaminen muuttui poliittiseksi voimavaraksi ja jopa rasistinen, sekä rikokseen yllyttävä vastustaminen toimi samoin poliittisena voimavarana toisella laidalla. Maahanmuutto nousi samalla hetkellä miltei tärkeimmäksi poliittiseksi jakolinjaksi ja sitä se on edelleen, se hautaa alleen järjen ja asiakysymykset. 

 Maahanmuuton mahdolliset hyödyt 

Hyvin harvoin puhutaan maahanmuuton hyödyistä ja jos puhutaankin niin se uutisoidaan useimmiten arvopohjaiseksi. On selvä, että eri maahanmuuton syyt ovat myös välittömien positiivisten vaikutusten osalta eri tyyppisiä. Työperäinen maahanmuutto on usein Suomelle taloudellisesti heti hyödyllistä verojen ja yritysten menestymisen ansiosta. Samoin rikollisuus on luonnollisesti harvinaisempaa niiden kohdalla jotka ovat työllistyneet koska työ on kotouttamisessa yksi tärkein tekijä ja luo heti siteen uuteen maahan. 

Useita niin sanottuja hyvinvointivaltiota koskee yksi yhteinen tekijä ja se on matala syntyvyys. Kun tarkastellaan syntyvyyttä pitkällä aikavälillä niin siinä on aina hajontaa mutta nyt matala syntyvyys aiheuttaa melko pitkän haasteen väestön vähyyden takia ylläpitää yhteiskuntaa. Usein puhutaan  huoltosuhteesta eli mikä osa kansasta on lapsia, opiskelijoita, työssäkäyviä ja eläkeläisiä. Tällä hetkellä maahanmuutto Suomessa, kuten monissa muissakin maissa, pitää yllä väestön kasvua ja elinvoimaa. Työikäinen väestö on äärimmäisen tärkeää myös siinä merkityksessä, että hyvä työvoiman saatavuus houkuttelee investointeja. Tällä hetkellä Suomen yksi investointien este on liian heikko työvoiman saatavuus. Kyllä, tätä kirjoittaessa työttömiä on suuri määrä koronakriisin johdosta mutta jos jätetään se huomioimatta niin Suomessa on haasteita saada oikeaa osaamista oikeaan paikkaan. Puhutaan kohtaanto-ongelmasta. Se on myös seurausta Suomen väestön ikääntymisestä eli sen ratkaisemiseksi ei ole mitään nopeaa ihmelääkettä. Tässäkin on hyvä muistaa, että kyse on ajan kuvasta. 30-vuoden päästä tilanne on kohtaannon ja ikärakenteen kanssa täysin toinen. Nyt käynnissä oleva tilanne on nähty jo kauan sitten mutta siihen reagointi on ollut liian hidasta. 

Maahanmuuton yksi selkeästi suurin hyöty on elinvoima. Kyllä, se on sanana hivenen höttöä mutta jos maassa on aktiivisia ihmisiä jotka toimivat omaksi parhaaksi osana yhteisöä ja yhteiskuntaa niin Suomi menestyy. Mitä elinvoimaisempi Suomi sitä enemmän myös kestetään haittatekijöiden vaikutus ja sitä parempia palveluita voimme tarjota. Maahanmuuttajilta voimme myös oppia uutta ja saada näkemyksiä elämään ja liiketoimintaan. Sekin on osa elinvoimaa. Suomessa maahanmuuttajat tekevät niitä ihan samoja asioita kuin me kantasuomalaisetkin, eli jos mietit tarkemmin hyötyjä niin löydät ne omasta elämästäsi. Maahanmuuttaja ei ole numero tai prosentti. 

Inhimillinen puoli ja maahanmuuton tulevaisuus 

Lukujen perusteella voisi olla relevanttia miettiä humanitaarisen maahanmuuton lopettamisen kokonaan. Ainakin menneiden lukujen koska voimme odottaa, että maahanmuuttajien uudet sukupolvet ovat elinkaareltaan jo paremmin sopeutuneet osaksi kantaväestöä. Jos puhutaan, että humanitaarinen maahanmuutto lopetettaisiin kokonaan niin se tarkoittaisi myös eristäytymistä. Se vaatisi Suomelta eroamisen Euroopan yhteisöstä ja rikkoisi suhteita moniin maihin. Suomi antaisi viestin ettei halua toimia vastuunkantajana ja kääntäisi selkänsä siltä, että laajoja asioita ratkaistaan kansainvälisessä yhteisössä.  Nyt kohdattavat ongelmat ovat yhä suuremmissa määrin sellaisia jotka voidaan ratkaista vain jos jokainen maa kantaa osaltaan vastuuta. Puhun siis väestönkasvusta, ilmastosta, ravinnosta, sodista, teknologisesta kehityksestä, luonnonvarojen riittävyydestä ja vastaavista asioista. Olemme kulkeneet sen rajan yli, että vain yhden tai yhden maanosan muutokset riittäisi. 

Humanitaarisella maahanmuutolla ei voida ratkaista hätää kärsivien maiden ongelmia tai luoda tilannetta jossa pakolaisuus saataisiin loppumaan maailmasta. Se on ihan itsestään selvä asia, eikä siitä tarvitse edes puhua. Humanitaarisen maahanmuuton suurin hyötyjä on pakolainen joka Suomeen tulee. Humanitaarinen maahanmuutto on siis ensisijaisesti inhimillinen toimi joka luo myös omalta osaltaan inhimillisyyttä ja toimintamallia eri maihin jotka voivat kehitystukea toimittaa ja toimia humanitaarisen maahanmuuton vastaanottajana. Kysymys kuuluu, jos emme voi auttaa kaikkia niin onko se syy olla auttamatta niitä joita voimme? 

Maahanmuutto tulee yhä enemmän lisääntymään. Maailma pienenee koko ajan ja työsuhteet ja perhesuhteet leviävät rajoista huolimatta. Lisäksi nälänhätä, ilmastopakolaisuus ja ravinnon puute tulee ajamaan suuria määriä ihmisiä alueiltaan hakemaan suojaa ja turvaa. Jos Suomessa myöhästyttiin toimista väestönrakenteen suhteen niin olemme aivan pian myöhässä maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa ja sen vaikutukset tulevat olemaan huomattavasti suuremmat kansainvälisesti. Emme siis voi enää paeta keskustelua jommankumman ääripään väittelyn suojaan. 

Tällä hetkellä ns. maahanmuuttovastaiset antavat ymmärtää, että keskustelua käydään vain humanitaarisen maahanmuuton takia. Luuleeko joku todella, että nämä tahot ovat ainoastaan tästä huolestuneita ja jos lopetamme humanitaarisen niin keskustelu ja populismi loppuu? Ei todellakaan lopu vaan se on ensimmäinen askel siihen mihin osalla vastustajien ryhmästä on tavoite ja ne ovat enemmän rodullisia. Pyrkimällä verhoamaan keskustelu aina kohdistumaan kerrallaan tiettyyn ryhmään saadaan luotua tilanne jossa kantaväestö saadaan tuntemaan turvattomuutta ja menettämisen tunnetta jonka syynä on tietty ryhmä. 

Sama on toki sitten ääripäällä jonka pyrkimys on luoda täysin avoin maailma jossa kaikki elää yhdessä ja esimerkiksi raha vaihdon välineenä muuttaa muotoaan. Selkeästi suurin osa Suomalaisista elää näiden ryhmien välillä joten enemmistön voima seisoo keskellä ja siitä syystä olemme välttyneet suurimmilta levottomuuksilta toistaiseksi. 

Mitä sitten pitäisi tehdä? 

Yritän listata selkeästi alle niitä asioita joihin olen pohdinnoissa päätynyt. Yritän myös perustella niitä yleisellä tasolla. On selvä, että tämän kaltaiset päätökset on aina kiinni toteutuksesta ja esimerkiksi seuraavista päättäjistä ja heidän tekemistä muutoksista. Sen takia maahanmuuttokeskustelussa tulisi löytää selkeä linja jonka kaikki hyväksyy. Muissa tapauksissa tästä ei tule loppua. Muistutan myös, että maahanmuuttoon liittyvät päätökset ovat arvoon liittyviä päätöksiä joten toivoisin yhä enemmän poliittista keskustelua ja nimenomaan ääripäiden lähentymistä. Jos emme pysty tätä yhdessä ratkaisemaan niin häviäjiä ovat kaikki. 

1. Lisätään pakolaiskiintiötä  

Määrän voisi kasvattaa noin 2 300 vuosittain mutta se vaatii myös kotouttamisen tehostamisen ja määrä on ehdollinen tälle. Tällä lähettäisimme humanitaarisen viestin koko kansainväliselle yhteisölle ja voisimme olla avuksi niille maille jotka purkavat pakolaisleirejä. Lisäksi pakolaisten tarve uudelle kotimaalle tulee olla ehdoton ja taustat tarkastettu. Väitän, että ns. kiintiöpakolaisista tulee hyödyllisiä yhteiskunnan jäseniä koska pakenevat todellista hätää ja kurjuutta. 

2. Turvapaikkaan liittyvä toiminta tehokkaammaksi 

Turvapaikanhaku on oikeus ja siitä tulee pitää kiinni mutta muistaen, että turvapaikka
ei ole oikeus vaan vaatii näyttää toteen tarpeen. Turvapaikkaprosessi kokonaisuudessaan tulee saada nopeammaksi ja palautukset toimimaan. Turvapaikanhakuoikeutta käytetään myös väärin ja koska käsittely kestää niin kauan 

ehtii tapahtumaan myös Suomelle haitallisia asioita ja Suomeen voi muodostua varjoyhteiskunta. Kun prosessia nopeutetaan niin tällä hetkellä olevat haasteet ei kasaannu. Turvapaikanhakijoilta tulee myös vaatia olemaan läsnä hänelle määrätyssä paikassa. Lisäksi ravinnosta, terveydestä ja toimeliaisuudesta tulee huolehtia koko ajan. 

3. Euroopan yhteisön yhtenäinen tavoite ja tahto 

Meidän tulee pyrkiä tuomaan keskusteluun malli joka sopii kaikille maille edetä yhtenäisesti. Tässä tulee Suomen näyttää esimerkkiä ja pyrkiä maan sisällä saamaan malli joka voidaan vielä Euroopan yhteisölle esimerkkinä joka sopii 

kaikille puolueille. Ääripäiden toimijat ovat verkottuneet joten yksi maa voi se sysäys joka luo mallin jonka kaikki voi hyväksyä 

4. Kehitysyhteistyö määrärahoja tulee nostaa 

Osana mallia kehitysyhteistyön määrärahoja tulee pyrkiä nostamaan tavoiteltuun 0.7 prosenttiin. Tämä on vuosikaudet ollut tavoitteena mutta Suomi ei ole sitä tavoittanut. Tämä antaisi jälleen signaalin ja olisimme tavoitteessa. Samalla meidän tulee vaatia yhä paremmin ohjaamaan kehitysmäärärahojen käyttöä ja pyrkiä ohjaamaan sitä koulutukseen ja terveyteen luonnollisesti välttämättömän ravinnon ja suojan lisäksi. 

5. Rasismiin ja syrjintään tulee puuttua 

Rasismiin ja syrjintään tulee puuttua yhä voimakkaammin ja laatia lakeja jotta opimme yhteisönä tunnistamaan rasismin ja syrjinnän. Tämän hetken tilanne on haasteellinen koska rasismia ja syrjintää on haastava tunnistaa ja se on veteen piirretty viiva. Tämä tulee ehdottomasti tehdä niin, että se ei estä mielipiteen ilmaisua esimerkiksi tunnistettujen lukujen tai havaittavien ilmiöiden perusteella. 

Loppusanat pohdinnoista. Olen oikeastaan itsekin hämmästynyt miten humaaniin päätelmään tulin. En varmasti miellytä kumpaakaan ääripäätä mutta uskoisin, että ehdottamani selkeyttäisi hyvin paljon tilannetta. Tottakai suuri osa esittämistäni asioista on sellaisia joiden toteutuminen vaatii paljon mutta jostain pitää lähteä liikkeelle. Omien kokemusten pohjalta voin sanoa, että kannattaa lähteä luomaan muutosta itsestä.