Kela julkaisi hyvän ja selkeän yhteenvedon maahanmuuttajien etuisuuksien käytöstä vuonna 2018. Kelan otanta tutkimuksessa oli kaikki Suomen väestöön 31.12.2018 kuuluneet 18-vuotta täyttäneet henkilöt. Yhteensä etuisuuksia jaettiin 10,7 miljardia. Etuisuuksia jaettiin noin 16% maahanmuuttajataustaisille eli noin 1,36 miljardia ja Suomessa syntyneille 87% eli noin 9,32 miljardia euroa. Maahanmuuttajaksi selvityksessä laskettiin ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Maahanmuuttajien osuus aineistossa on 6,6%.
Ketkä saa etuuksia ja miten se rahoitetaan?
Lienee selvä, että hyvinvointivaltion olemassaolon edellytys on verotus ja jotta verotusta saadaan tulee olla tuottavaa työtä. Tämä siis vaatii toisaalta työvoimaa ja toisaalta yrityksiä joilla on investointirahaa käytettävissä. Maahanmuuttajia kuvataan joiden osalta henkilöiksi jotka hakeutuvat maahamme ainoastaan saamaan etuuksia. Jos tarkastellaan 2018 maahanmuuttajien työllisyyttä niin se ei tue tätä johtopäätöstä. Maahanmuuttajien työllisyysaste oli Suomessa 62%. Joka tosin oli pohjoismaista matalin eli voimme siitä päätellä Suomessa onnistuneen kotouttamisessa heikoiten pohjoismaista.
Maahanmuuttoa politisoidaan ja maahanmuuttajat niputetaan yhdeksi ryhmäksi ja ihmisten tarve ja elämänkaari samaistetaan aina kulloinkin käsillä olevaan poliittiseen tavoitteeseen. Näin ollessa niin tarkastellaan mistä lähtömaista etuisuuksia saavat henkilöt ovat?
Otannan määrästä 28% on lähtöisin EU-maista. Venäjältä 21%. Aasiasta 20%. Pakolaisten lähtömaista 16% ja muista maista 15%. Pakolaisten lähtömaista luokiteltuun ryhmään humanitaarinen syy on yli kolmanneksella. Kohta muuta maat sisältävät Jugoslavian-alueen, Yhdysvallat ja Afrikan maita.
Hyvin usein maahanmuuttajat mielletään nuoriksi miehiksi mutta Kelan tilastojen mukaan miehiä maahanmuuttajista oli 52% ja naisia 48%. Luku on siis hyvin tasainen sukupuolijakauman mukaan koko otannasta.
Yhteenvetona voi siis sanona, että työttömyys tai avun tarve ei katso lähtömaata tai äidinkieltä.
Mitkä ovat maahanmuuttajien syyt Suomeen tuloon?
Miksi sitten maahanmuuttoa Suomeen suuntautuu. Yleisen keskustelun mukaan saamme helposti jälleen kuvan, että lähes kaikki on humanitaarista maahanmuuttoa. Kun taas tutkimme Kelan julkaisemaa aineistoa havaitsemme, että humanitaarisen osuus on 11%. Politiikassa puhutaan harvojen osalta haittamaahanmuutosta ja tämän aineiston perusteella on vaikea selittää mikä on haittamaahanmuuttoa. Mitä ilmeisemmin tässä viitataan humanitaariseen joka on luonnollisesti kustannuksiltaan mutta myös inhimilliseltä arvoltaan suurin. On myös hyvä muistaa, että ulkomaalaistaustaisia Suomessa asui 2018 lopulla noin 409 000 joten Kelan etuuksia sai noin 72%. Luku vaikuttaa suurelta mutta sitä pitää tarkastella sen sisällön mukaan.
Mitä etuuksia Kela maksaa maahanmuuttajille?
Kelan maahanmuuttajille maksamat etuudet olivat niitä samoja joita maksetaan myös Suomessa syntyneille kantaväestölle. Tässä tutkimuksessa oli mukana perustoimeentulotuki, työttömyysturva, asumisen tuet, opintotuki, perhe-etuudet, sairauspäivärahaetuudet, kansaneläke ja takuueläke.
Maahanmuuttajia ihan luonnollisesti tuetaan niillä samoilla etuuksilla kuin kantaväestöä koska maahanmuuttajat ovat oikeutettuja Suomen etuuksiin ja toisaalta velvollisia elämään osana yhteiskuntaa Suomen lakien mukaisella tavalla.
Kelan tutkimus ja yhteenveto
Tässä kirjoituksessa on vain lyhyt yhteenveto pääkohdista mielenkiintoisesta tutkimuksesta. Suosittelen tutustumaan itse tutkimukseen, jonka linkin löydät alta.
On hyvä pitää mielessä, että jokaisen euron ja prosentin takana on ihminen ja tarina. Jotkut niistä tarinoista on surullisia, jotkut onnellisia mutta kaikki ovat omia yksilöllisiä tarinoita.
Kuten jo tekstin alussa totesin ei maahanmuuttoa voi ajatella yhtenä harmaana massana joka on joko haitallista tai hyödyllistä. On totta, että osa maahanmuuttajista syyllistyy rikoksiin ja osa käyttää hyväkseen meidän järjestelmää. Sen torjuminen 100% luotettavasti on hyvin haastavaa ellei mahdotonta.
Sosiaalisessa mediassa puhutaan yleisesti joidenkin taholta haitallisesta maahanmuutosta. Kustannusten valossa silloin puhutaan mitä todennäköisimmin humanitaarisesta jonka arvo yleisimmin mielletään inhimillisillä arvoilla.
Maahanmuutosta keskustelu vaatii lisää juuri tämän kaltaisia tutkimuksia ja tietoa. Tämä tutkimus ei juuri tuo esille maahanmuuton hyötyjä vaan työllisyysasteen lisäksi Kelan maksamat etuudet. Kelan tutkimuksessa ei myöskään luonnollisesti ole muiden tukien ja avun määrää. Tutkimuksen valossa Suomi ei ole onnistunut kovin hyvin kotouttamisessa ja siihen tulee panostaa. Lienee kaikille selvä, että Suomeen tulee muuttamaan yhä enemmän ulkomaalaistaustaisia henkilöitä ja avuntarve maailmalla lisääntyy. On siis koko kansakunnan ja yhteisön etu, että maahanmuutosta puhuminen järkevöityy ja sen käyttö poliittisena keppihevosena päättyy.