Euroopan unionin jäsenmaat saivat neuvoteltua rahoituskehyksen joka sisälsi myös koronakriisiin liittyvän elvytyspaketin. Kuten odotettua oli neuvotteluiden tuloksesta on saatu masinoitua valtava poliittinen kampanja. Kärjet on elvytyspaketin laillisuus ja toisena summat eli paljonko maksetaan ja paljonko saadaan.
Euroopan unioni on perustamiskirjassa sopinut, yksinkertaistettuna, että Euroopan unionista ei tule lainojen suhteen yhteisvastuullinen. Nyt sitten elvytyspaketissa on myös sellaisia kohtia joita voidaan katsoa yhteisvastuulliseksi. Yhteisvastuullisuutta on mutta sillä on katto jokaisen jäsenmaan kohdalla ja vastuut koskettaa koronakriisin hoitoa. Ei siis normaalia rahoituskehystä. Moni unohtaa, että koronakriisi on edelleen kriisi ja taloudelliset vaikutukset on vasta törmäämässä talouteen. Tämä unohtuu helposti Suomessa koska koronatilanne saatiin Suomessa hallintaan. Tämä tilanne ei välttämättä ole pysyvä ja Suomessakin tilanne voi nopeasti eskaloitua, vähintään paikallisesti.
Summat. Brexit lyötiin Iso-Britanniassa samalla kaavalla. Euroopan yhteisön kustannukset maalattiin korkeiksi ja sanottiin maksettujen summien olevan pois jokaiselta kansalaiselta. Näinhän se ei ole. Isossa-Britanniassa ei yksikään brexitin puolesta äänestänyt saa siitä sentin senttiä. Lisäksi brexittiä mainostettiin vapautena ja isänmaallisena tekona, ikään kuin EU veisi itsenäisyyden. Niin, nythän Iso-Britannia aloittaa neuvottelut jokaisen kanssa erikseen, eikä liity siis Euroopan tekemiin sopimuksiin. EU ei vie minkään maan itsenäisyyttä vaan luo puitteet yhteistyölle ja turvallisuudelle.
Tällä hetkellä summia esitetään hyvin yksioikoisesti. Maksamme kaksi ja saamme yhden. SItä huudetaan kurkku suorana ja jos yksikään poliitikko uskoo oikeasti tuohon viestiin niin alan todella huolestumaan. EU ei ole mikään pankki vaan yhteisö jolla on suuria kustannuksia jotka liittyvät korkotasoon, turvallisuuteen, liikkumisen vapauteen, tietosuojaan, ihmisoikeuksiin ja tulevaisuuteen. Jos otetaan vaikka yksinkertainen monen elämään vaikuttava tekijä on korkotaso. Tällä hetkellä korkotason alhaisuus on Euroopan unionin myötävaikutuksella tehty. Saamme myös säästöä kun sopimuksia tehdään kootusti ja yhteistä lainsäädäntöä laaditaan. Ne taas helpottaa kaupankäyntiä ja laajentaa Suomen kotimarkkinat valtavan kokoisiksi. Euroopan unionia tullaan jatkossa tarvitsemaan kipeästi yhä enemmän. Ihmisistä kerättävä tieto muodostuu yhä tärkeämmäksi ja pinnan alla on “datasota” koska data tulee ratkaisemaan hyvinvointia ja taloutta. Lisäksi rajojen valvonta tulee vaatimaan yhä enemmän koko Euroopan unionilta. Tästä voisi puhua vaikka kuinka kauan mutta ymmärrän, että populistinen viesti menee läpi koska parempaa viestiä ei ole onnistuttu ihmisille Euroopan unionin eduista tuomaan. Siinä pitää mennä itsekin peilin eteen.
Pidetään Suomi nettomaksajana.