Tammikuussa tullaan valitsemaan ensimmäiset maakuntavaltuustot uudessa mallissa eli niin sanotuissa hyvinvointialueilla. Harva edes tietää, että maakuntavaltuustot ja hallitukset on ollut koko ajan olemassa ja ovat vastanneet osaltaan alueiden kehityksestä ja esimerkiksi maankäytön suunnittelusta joiltain osin. Uudessa mallissa hyvinvointialueilla valtuutetut tulevat päättämään pääasiassa terveyspalveluista johon liittyy myös sosiaalipalvelut. Siitähän sote tulee, sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi pelastustoimi tulee kuulumaan valtuutettujen työsarkaan. Rakenteellisissa uudistuksissa on syytä muistaa, että ne kehittyvät asteittain ja tässäkin uudistuksessa riittää jatkossa kehitettävää. Lisäksi pitää muistaa, että jo kiistoja aiheuttanut verotusoikeus jäi keskusteltavaksi myöhempään ajankohtaan.
Poliitikot ei juurikaan suunnittele uudistuksia vaan määrittelevät niiden arvot ja hyväksyvät sitten suunnitelmat joita esitetään virkavastuulla niiden toimesta jotka on palkattu vastaamaan muutoksista. Totuus on se, että hyvin harvalla poliitikolla on kompetenssia päätettäviin asioihin ja näin poliitikon kanta onkin usein enemmän maallikon näkemys aiheesta ja tämä toki on myös politiikan tarkoitus.
Kun alueet käynnistyvät on melko selkeä, että laita-alueilla olevia palveluita tullaan tiivistämään keskuksiin. Eli Suomeksi, palveluita lopetetaan alueilta joissa on vähemmän käyttäjiä ja siirretään keskuksiin joissa käyttäjiä on enemmän. Sote-sektorilla kun säästöjen kohteita on melko vähän ja seinät eli toimipisteet on se suurin kustannus. Sote-sektorilla miltei ainoa keino säästää kestävästi on panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan mutta siihen ei uudistuksessa ole laitettu tarpeeksi painoarvoa joten sieltä ei ole apuja tulossa. Sote-sektorin kustannukset tulevat kasvamaan koska väestö vanhenee ja toisaalta koska hoidot monipuolistuvat ja lääkkeiden hinnat kasvavat jatkuvasti.
Opetuksen palveluverkoissa olemme jo nähneet mikä on ollut oikeastaan ainoa tehokas keino saada säästöjä. Tiivistää palveluverkkoa eli lopettaa pieniä yksiköitä ja rakentaa suurempia yksiköitä. Tämä ihan sama kehitys tullaan näkemään sote-palveluissa koska seinät on ainoa mistä säästöjä voidaan saada aikaiseksi. Tämä kehitys tulee myös sulauttamaan kuntia koska Suomessa on paljon kuntia joiden syntyvyys on romahtanut niin, että hyvä kun ikäluokista saadaan yksi koululuokka kokoon. On selvä, että sellainen kunta yksikkönä ei ole läheskään kaikissa tapauksissa sellainen jota kannattaa pitää yllä. Erikseen toinen asia on sitten se miten kunnat ja hyvinvointialueet alkavat tekemään yhteistyötä jakaen tehtäviä ja kustannuksia. Sekin tulee varmasti tapahtumaan mutta yleisesti voidaan ajatella, että palvelut tiivistyvät ja yhä enemmän kuntaliitoksia syntyy.
Asiat joita esitän saattaa tuntua negatiiviselta ja sellaiseksi politiikkaa sen usein kääntää koska osa puolustaa eri syistä alueita joista palveluita tiivistetään. Itse en näe tätä negatiivisena vaan asiana johon olisi pitänyt tarttua jo ajat sitten. Palveluita eli seiniä ei kannata pitää siellä missä ihmisiä on vähän. Silloin maksamme kalliisti neliöistä, niiden ylläpidosta ja hajautuneesta työvoimasta. Tämä on sama asia kuin opetuksen palveluverkossa. Yhden yksittäisen pisteen ylläpito on raskas ja kallis. Lisäksi sitä lisää kasvaneen teknologian hyödyntämisen määrä joka on oppimisen tavoitteiden mukaan kriittistä mutta ja jota tulisi tarjota tasapuolisesti.
Me voimme alkaa tekemään alueista ja palvelupisteistä politiikkaa tai sitten voimme tarttua siihen vaihtoehtoon joka tuottaa hyvät palvelut edullisesti ja muuntojoustavasti. Eli nimittäin teknologiaan. Toivottavasti sote-uudistuksen ohjauksessa on malli joka tarjoaa ja myös pakottaa teknologian hyödyntämiseen alueilla joista palveluita tiivistetään. Teknologialla viittaan tässä liikkuviin pisteisiin esimerkiksi kuvantamisen osalta. Yksi tärkeimmistä on toki saavutettavuus eli kun on kysyttävää niin tavoittaa terveydenhoidon ammattilaisen tai sosiaalialan ammattilaisen. Tähän tekniikka vastaa jo helposti etäpalveluilla ja iso osa käynneistä voidaan korvata kuvapuhelulla tai puhelulla ja jopa chat palvelulla jossa lääkärin kanssa keskustellaan viesteillä. Tapahtuu palveluiden järjestämisessä ja alueiden asukasmäärissä mitä tahansa niin etäpalvelut on asia jota meidän tulee kehittää vaikka se alussa olisi vaikeaa ja tökkisi. Kehityksen yksi sääntö on se, että kun otetaan uutta käyttöön vanhoja tulee purkaa. Tässä vain tulee suunnittelussa mennä ihminen edellä. Tähän mennessä teknologian hyödyntäminen on ollut kömpelöä ja osin epäonnistunutta koska sitä on suunniteltu ylhäältä kun kehitys tulee lähteä alhaalta ja vasta viimeisenä valitaan paljastuneen tarpeen perusteella tarvittavat laitteet ja ohjelmistot. Etäpalveluilla on myös suuri merkitys Suomen talouteen. Pienenä ja suhteellisen ketteränä maana me voisimme olla todella hyvä testaamaan ja kehittämään teknologioita ja toimintamalleja. Ja nimenomaan toimintamalleja. Usein kun tuumataan, että tekniikka on vaikeaa niin se on harhaluulo. Teknologia on aina se helppo osuus ja vaikein on toimintakulttuuri eli se miten ihmiset toimivat ja ymmärtävät palvelun. Toimintakulttuuria kun ei voi ostaa vaan se pitää osata rakentaa ja siihen meillä ei ole kovin paljon osaamista vaan pääasiassa muutosta johdetaan management by perkele mentaliteetillä joka väsyttää entisestään työntekijöitä ja jättävät käyttäjät yksin.
Niin tai näin muutos on aina mahdollisuus ja lopputulos on meistä kaikista kiinni. Jos päätämme, että muutos on huono niin se myös tulee olemaan huono. Jos taas yhdessä päätämme, että tämä tehdään niin se toteutuu. Jokainen tälläinen iso uudistus ja jokaisen kunnan tilanne on projekti joka on oppiva. Sitä tehtäessä pitää oppia koko ajan ja osata myös sanoa olleensa väärässä. Jos emme tätä opi niin tämäkään uudistus ei tule tuomaan odotettuja hyötyjä nopeasti tai ollenkaan tietyillä alueilla. Sen takia toivon, että kun hyvinvointialueiden valtuustot aloittavat jätetään politiikkaa sivuun ja keskitytään alueilla asuvien etuihin. Kaikkia palveluita ei voida säilyttää mutta niiden tilalle voidaan tuoda parempaa. Kehityksen tekijöille toivon kunnianhimoa ja sitä, että kehitys lähtee alueen ihmisistä ja ammattilaisista. Teknologia on vain väline joka loppujen lopuksi on vain pieni osa ratkaisua.