SDP on huonoimmillaan kun SDP ei ole rohkeimmillaan

SDP on puolue jolta odotetaan eniten. SDP on puolue joka on rakentanut Suomen. SDP on puolue jolta kansa oikeutetusti odottaa enemmän. Kansa on oikeutetusti pettynyt kun SDP ei ole rohkeimmillaan. Missä vaiheessa maailma mätäni niin paljon, että SDP alkaa peruuttamaan ja pyytämään anteeksi ihmisen puolustamista? Missä vaiheessa me aloimme katsomaan peiliin enemmän kuin kansaan? Nyt tarvitaan sitä SDP:tä joka puolusti ihmistä, työtä ja rakensi yhteiskuntaa. Politiikka ei ole paikkoja, palkkioita vaan oikea politiikka on paloa, intohimoa oikeudenmukaisuuteen. Valmiutta hävitä, uhrata itsensä ja asettaa päämäärä itsensä edelle. Oikea politiikka ei ole laskemallisuutta vaan taipumatonta tahtoa aatteen eteen.  

Politiikka mätänee käsiin 

Kansan on vaikea erottaa hyötyä politiikasta. Hyödyt ja luottamus menee vessasta alas jatkuvien sensaatioiden ja paljastusten mukana. Kansa alkaa olemaan sitä mieltä, että jokainen politiikassa mukana oleva on mukana omien hyötyjen takia. Ja jos ei omien niin ainakin puolueen tai eturyhmän hyötyjen takia. 

Kun katsoo mitä politiikasta puhutaan niin ei ole kovin vaikea ymmärtää tätä. Jos ei puhuta skandaalista niin nostetaan esiin itseään uhkuvia pyrkyreitä joilta saadaan parhaat ja mielipuolisimmat otsikot. Nämä pyrkyrit alkavat määritellä koko puolueen pyrkimyksiä ja arvoja, vaikka se ei pidä paikkaansa. Huutamisella ja mielipuolisuudella saa kannatusta ja tauti leviää puolueen sisään. Politiikasta tuli työ, menestys ja ansainta vaikka sen tarkoitus on tuottaa näitä. 

Postin hallitukselle ja Husulle kenkää

Kansa on tällä hetkellä pettynyt SDP:n politiikkaan. Vaikka SDP on jatkuvan hyökkäyksen kohteena niin ymmärrän sen. Se ei tunnu reilulta mutta se pitää hyväksyä koska meiltä odotetaan eniten. Muut puolueet saa rötöstellä ja trollata saaden vain sulkia hattuun, me emme ja siitä pitää olla ylpeä. 

Ministeri Paatero oli peruuttelun ensimmäinen uhri. Malisen tilalta olisi pitänyt potkia ulos koko Postin hallitus. Postin kriisi on totta kai syvempi asia ja juontaa juurensa vuosien takaa mutta nyt sillekin tulee laittaa piste. Postin ongelma on ollut löysä ohjaus. Ohjaus joka ei ole osannut päättää tuleeko Postilla tehdä liiketoimintaa vai palvelua kansalle. 

SDP on kohdannut myös paljon mätiä hedelmiä eli pyrkyreitä jotka ovat käyttäneet hyväkseen SDP:n rakentamaa luottamusta. Näitä on totta kai nostettu suhteettoman paljon ylös julkisuudessa ja trollien avulla mutta näitä kohtaan tulee olla yhtä kovia kuin ulkoisia uhkia. Husu petti puolueen luottamuksen ja valitettavasti kansan luottamuksen saa vain vaatimalla omilta enemmän kuin muilta.Politiikan polttoaine on luottamus, sekä asioiden selkeys. Politiikan ja päämäärän tarkoitus on aina suurempi kuin yksilö. 

Postin kriisissä saatiin torjuttua osan henkilöstön siirto halvempaan työehtosopimukseen. Se seikka jää koko ajan huudon varjoon. SDP teki sen mitä usein aikaisemminkin, puolusti työtä ja ihmistä, sekä rakensi yhteiskuntaa. Nyt tämäkin kääntyy itseään vastaan koska huuto nousee ja kansa kääntyy katsomaan sinne. 

Ole levollinen, älä ärsytä, älä uskalla 

Tiedän, että tällä hetkellä osa jäsenistä huutaa Antti Rinteen vaihtoa. Minä sanon siihen, että mitä helvettiä? Ei Antti ole täydellinen, minä en ole täydellinen, etkä sinä ole täydellinen. Antti on virheensä tehnyt, kärsinyt, kasvanut, eikä vieläkään osaa pitää puheita. Mitä sitten, mitä muuttaa vaihtaa henkilö joka pyrkii kaikesta huolimatta hyvään. Ja pitää muistaa, että tilanne olisi aivan sama vaikka Antin tilalla olisi kuka tahansa. SDP ei ole yhtä kuin puheenjohtaja vaan yhtä kuin kansa. Puheenjohtaja on aina pätkätyössä, palvelemassa puoluetta, aatetta ja kansaa. 

Suoraan sanottuna kaipaan politiikkaan aikoja jolloin osallistujat panivat henkensä osallistumisen kautta alttiiksi. Nyt politiikassa ihaillaan ihmisiä jotka pelaa, laskee todennäköisyyksiä ja nuolee persettä. Asema on noussut politiikan ideologian edelle. 

Nouse oikeudenmukaisuus 

Jos odotat muilta jotain niin sinun pitää itse tehdä enemmän. Paljon enemmän. Sanot mitä sanot niin SDP:n ideologia ja ajatus yhteiskunnasta on paras. Ei mikään ole absoluuttisen oikea mutta politiikan merkitys ei ole voittaa vaan yhdistää. Lue uudestaan, politiikan merkitys ei ole voittaa, ei jauhottaa, eikä nöyryyttää keskustelussa näppärillä heitoilla. Politiikan merkitys on luoda yhtenäisyyttä, löytää yhteinen tie mutta samalla vastustaa kaikin voimin väärinkäytöksiä ja ahneutta. 

Valta ei ole koskaan yhdellä ihmisellä. Valta on aina kansalla ja vain lainassa johdolla. Jos tätä et ymmärrä niin olet jo kaukana ideologiasta. Istut ja odotat, että olisi sinun vuoro lainata valtaa. Odotat vesi kielellä kiitosta, luottamuspaikkaa ja etenemistä. 

Mistä sitten oikeudenmukaisuus kumpuaa ja missä on sen moottori? Se on meissä jokaisessa, yksin mutta yhä enemmän yhdessä. Jos päästämme valtaan kannatuksella laskelmoivia henkilöitä niin se vähentää meidän yhteisiä arvoja. Se taas avaa oven populismille ja politiikan, sekä arvojen alennusmyynnille. 

Nouse, nouse. Nyt on viimeinen hetki olla rohkea. Olla välittämättä kannatuksesta. lopettaa laskelmointi, hylätä pelko ja edustaa niitä arvoja joita kansa odottaa. 

SDP on parhaimmillaan kun SDP on rohkeimmillaan. Nyt ja aina.