Itsenäisyyden juhlintaan liittyy läheisesti Suomalaisten käymät sodat. Sotiemme lopputuloksena itsenäisyytemme aate säilyi ja se vahvistui. Jotkut puhuvat ihmeestä ja jotkut kertovat jumalan olleen puolellamme. Sotien aikana tapahtunut ihme ei ollut ihme vaan osoitimme kykymme toimia yhdessä. Osoitimme sen kuinka voimakas pienikin kansa voi olla jos päätämme jotain. Päätämme pitää linjan, tuhota kohteen, johtaa kansaa, tuottaa sotatarvikkeita, pitää huolta haavoittuneista. Me päätimme olla yhtä. Emme aina olleet samaa mieltä mutta aina me selvisimme. Ei romantisoida sotaa. Ei sodassa ole läsnä jumala tai saatana. Sodassa on läsnä selviytyminen ja tehtävän suorittaminen voitokkaasti. Ystävät hyvät, me olemme pirullisen hyviä käymään sotaa.
Toivon, että me kaikki muistamme ja kunnioitamme sotiemme käyneiden uhria myös muuna aikana kuin juhlapäivinä. He ovat sen ansainneet. Toivon myös, että muistamme sodan kauhut ja sen millaisen haavan sodat viiltävät yhteiskuntaan. Toivon, että muistamme lapset ilman vanhempien turvaa, toivon, että muistamme mielenterveysongelmat ja muistamme se, että sodan sankari voi olla rauhan hylkiö.
Muistakaamme myös sukupolvia jotka rakensivat tämän maan. Korjasivat sodan jäljet ja nuolivat haavansa. Hiljaa ja nöyrästi toimi Suomen pieni kansa. Kun katsomme rakkaan maanne historiaa esittäytyy se selkeänä ja ikäänkuin kirkkaana polkuna, tai matkana. Sivistys, terveyspalvelut, ruokahuolto ja monet muut nousevan yhteiskunnan palvelut rakensivat maatamme ja loivat luottamuksen. Ajatelkaa kuinka nopeasti Suomi on kehittynyt siihen missä nyt olemme. Kuunnelkaa ja lukekaa muistelmia. Historian sivuilla on myös meidän tulevaisuus, kätkettynä mutta paljaana meidän edessä.
Ollaan myös kiitollisia tästä päivästä. Tunnetaan murhetta siitä, että vain harva saa elää Suomen kaltaisessa maassa. Maassa jossa voi kertoa mielipiteensä, maassa joka tarjoaa loputtomasti vaihtoehtoja, maassa jossa sivistys ja terveys kuuluu kaikille. Ollaan kiitollisia toisistamme. Emme edelleenkään ole aina samaa mieltä mutta aina me selviämme, aina me olemme yhdessä. Me yhdessä olemme Suomi, yhdessä voimme tehdä sen mitä historia hämmästelee. Jokainen tavallaan ja taidoillaan, kaikkia tarvitaan ja kaikki otetaan mukaan.
Minun Suomella on lasteni kasvot. Niin kauniit ja avoimet elämälle. Niin hymyilevät ja ystävälliset, että se pelottaa. Toivon heille viisautta, malttia,onnellisuutta sekä rakkautta. Meille toivon nöyryyttä rakentaa edelleen rakasta Suomea lapsillemme. Ei itsellemme vaan lapsillemme. Nostetaan itsekkyys sivuun, ajetaan ahneus pois. muistetaan kuinka vähällä kansamme on selvinnyt. Muistetaan kuinka paljon työtä se on vaatinut. Rakkaat ystävät, yhdessä voimme tehdä mitä vain, yksin voimme vain naamioida yksinäisyyden ja itsekkyyden irvokkaan naamion kultaan.
]]>