Hei, sinä kansallismielinen. Lue tämä.

Euroopan unionin ja maailman yhdistymisen johdosta on selkeä, että kansallismielisyys nostaa päätään. Se johtuu hyvin usein pelosta ja epäluuloista. Miltei vaikeinta ihmisen elämässä on muuttaa itseään ja ajatuksiaan. On vaikea sanoa olevansa epäluuloinen ja jopa pelätä muutosta. Silti se tunne on ihan normaali ja sitä voi käsitellä myös rakentavasti ja voimaannuttavasti. Suomessa ja monessa muussa valtiossa niin sanottu kansallismielisyys nostaa voimakkaasti päätään. Onko se suunta oikea vai onko se vain tekosyy sille, ettei meidän tarvitse ajatella ja tehdä muutosta itsessämme? Mikä on niin sanotun kansallismielisen vastuu?

Negatiivisuus ja pelko

Ette usko miten tappava voima negatiivisuus on. Negatiivisuus avaa oven pelolle ja pelokasta ihmistä on helppo käyttää hyväkseen. Pelokas ihminen takertuu hänelle uskoteltuun asiaan hyvin intensiivisesti. Negatiivisuus toimintamallina tai ajatusmallina on loppujen lopuksi pelkoa. Pelko epäonnistumisesta ja omien voimavarojen riittävyydestä. On helpompi hakea syitä kuin tehdä jotain ja ottaa vastuuta. On helpompi syyttää olosuhteita kuin muuttaa niitä.

Ihminen on luonnostaan selviytyjä. Pelko on siis ihan normaali tunne jonka voi voittaa ja jota voi käsitellä. Sen takia keskustelu ja omien rajojen rikkominen on tärkeää. Negatiivisuus taas on voima joka ei ainoastaan syö yhteisöllisyyttä vaan myös ihmisen sisältä. Ei ole vain puhetta, että positiivinen voima vetää puoleensa hyvää ja negatiivisuus pahaa. Olemme menossa kohti yhteiskuntaa jossa negatiivisuutta pidetään vahvuutena ja positiivisuutta heikkoutena. Olemme menossa kohti yhteiskuntaa jossa luottamista ja tilaisuuden antamista pidetään heikkoutena.

Mitä kansallismielisyys oikein on?

Monet sanovat itseään kansallismieliseksi. Liian usein se tarkoittaa sitä, että pidetään leijonariipusta ja luokitellaan ihmiset. Sanotaan, että puolustetaan omia tapoja elää ja omaa kulttuuria.

Historiaan tutustuminen auttaa laittamaan kansallismielisyyden oikeaan yhteyteen. Nimittäin meidänkin rakas maamme on muuttunut koko ajan. Suomalaisuuden ja kulttuurimme käsite on muuttunut koko ajan. Se muuttuu sitä enemmän mitä enemmän me pyrimme vanhaa säilyttämään. Mitä enemmän kiellämme muita osallistumasta kulttuurimme kehitykseen sitä enemmän se muuttaa ja sitä enemmän se muuttuu negatiiviseksi.

Minä olen kansallismielinen ihminen. Minä välitän tästä maasta osana globaalia ihmisten yhteisöä. Emme ole yksin emmekä koskaan ole olleet yksin, emmekä koskaan tule olemaan yksin. Mikä on kansallismielisenä minun vastuu yhteisöstä ja yhteiskunnasta ja mitä se oikein on?

Kansallismielisyys on ennen kaikkea vastuuta. Vastuuta osallistua ja pitää huolta maastamme ja rakentaa yhteisöllisyyttä, sekä turvallisuutta. Kyllä ja kyllä. Mutta miten sen voit tehdä ja mikä siinä on tärkeintä? Meille on uskoteltu, että hyvin pieni määrä ihmisiä oikeasti päättää mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja miksi. Se ei pidä paikkaansa ja se on hyväksikäytön yksi suurimmista valheista. Nimittäin demokratia varmistaa sen, että ohjailla voi mutta koko kansan kohtalo on kansan käsissä. Nimittäin ne asenteet ja yleiset mielipiteet, joita me kaikki luomme joka päivä, ovat määräävin tekijä. Päättäjien suurin huoli ja jopa pelko on se, että kansan luottamus johtoon loppuu. Se on loppu, ei alku.

Mikä on kansallismielisen vastuu?

Kansallismielisen vastuu on olla esimerkki ja luoda hyvää yhteiskuntaa. Se on on loppujen lopuksi hyvin yksinkertaista. Jos luot ristiriitoja ja pelkoa, tuhoat meidän yhteiskuntaa jokaisella sanalla. Jos luotat ja keskustelet niin parannat ja kehität meidän yhteiskuntaa jokaisella sanalla ja teolla.

Katselin eilen Sebastian Tynkkysen videoita ja minä näen niissä ainoastaan ihmisen joka hakee epätoivoisesti toisten hyväksyntää ja valtaa. Tunnetta olla tarpeellinen ja oikeassa. Kaikki tuntee ne surulliset tapahtumat joista Sebastian puhuu. Kukaan ei niitä halua. Sen takia meillä on poliisi ja mekanismit joilla me torjumme uhkia. Levittämällä pelkoa ja epäluuloa poliitikko ainoastaan levittää negatiivisuutta ja lopettaa keskustelukulttuurin.

Minä en pidä Sebastian Tynkkystä poliitikkona vaan ihmisenä joka on löytänyt reitin jota kautta rakentaa omaa itseään valheellisesti ja pelokkaasti. Oikea poliitikkoa ei tuo kansan pariin negatiivisuutta ja ongelmia. Oikea politiikko ottaa vastuun, eikä ulkoista vastuuta kansalle. Oikea politiikko toimii ja ottaa vastuun, sekä kantaa riskin. Oikea poliitikko ei halvenna päätöksiä tai ihmisarvoa. Oikea politiikko asettaa kansan itsensä edelle. “Minä olen valmis kuolemaan tämän kansan takia, voiko samaa sanoa sinusta?”.

Mikään sanomani ei tarkoita sitä, että olisimme sinisilmäisiä tai typeriä. Luottamus ja positiivisuus tuottaa välillä pettymyksiä. Aina on ihmisiä jotka käyttävät tätä hyväkseen ja välillä siitä on vaikea toipua. On helpompi alkaa vihaamaan kuin jatkaa luottamista. Se on pelkoa, ei tervettä mieltä. Ihminen on elossa koska meillä on mielikuvitus ja olemme uteliaita. Nämä kaksi tuottavat meille loputtoman kehityksen lähteen. Ne kaksi asettavat meidät samalla jatkuvaan vaaraan. Jokaisen uuden asian löytäjä on asettanut itsensä alttiiksi mutta onnistuessaan se riski on hyödyttänyt meitä kaikkia. Kaikki ei löydä uutta vaan jollekin aina käy huonosti, se kuuluu kehitykseen.

Kansallismielisyyttä ei nykyään rinnasteta rohkeuteen vaan käpertymiseen. Käpertymiseen vanhaan ja ihmisen mielikuvituksesta, sekä uteliaisuudesta luopumiseen. Se ei ole kansalaisten vika vaan niiden ihmisten jotka hakevat hyväksyntää ja ovat pelokkaita hakemaan uutta. Käpertyminen yhdessä samaan kasaan on lohduttavaa mutta se asettaa meidät kaikki vaaraan.

Sinä päätät, joka päivä

Sinulle on uskoteltu, että yhteiskuntaa johtaa pahat sarvipäiset hirviöt jotka haluavat vain valtaa ja rahaa itselleen. Todellisuudessa voima on aina kansalla. Kun Sebastian Tynkkynen tarjoaa sinulle tämän kaltaista kuvaa yhteiskunnasta hän oikeasti sanoo “antakaa valta minulle” eli ei pyri rakentamaan vaan johtajaksi johtajan paikalle. Se on vastakkainasettelua ja mitä törkeintä itsekästä käytöstä.

Ajattele, kuuntele ja keskustele. Tee sitä joka päivä koska jokainen te päätätte millainen meidän yhteiskunta on. Ei sitä päätä johto vaan kansa. Todellinen valta on aina kansalla ja niillä mielipiteillä ja ilmapiirillä joka me yhdessä rakennetaan. Jokainen meistä voi tehdä valtavan vaikutuksen omassa elinpiirissä. Sinä päätät olemmeko yhtenäisiä ja sitä kautta vahvoja vai menemmekö pelokkaina kasaan ja olemme heikkoja. Sinä päätät, joka päivä.