Halla-aho, heimojohtaja

Perussuomalaiset näkee Euroopan unionin kuten aikanaan heimot näki itsensä ja asemansa muiden heimojen joukossa. Voidaan käydä kauppaa ja vaihtaa sitä osaamista, sekä tavaroita joita ei itse kyetä tuottamaan. Saadaan hallinto pidettyä niin, että heimo pysyy johdon näpeissä ja hyödyllisenä johdon ajatuksille. Sosiaalidemokratia ajattelee Euroopan unionin paitsi tärkeänä kauppaalueena ja suurena kotimarkkina-alueena mutta myös sosiaalisen ulottuvuuden kautta. Sosialidemokratia kokee suuremman alueen olevan kykevämpi järjestämään parempia elinolosuhteita ihmisille ja ratkaisemaan ihmiskunnalle tärkeitä ongelmia. Se on se pieni ero.

Ilman sosiaalista ulottuvuutta emme tee Euroopan unionilla mitään

Jos Euroopan unioniin ei liitetään sosiaalista ulottuvuutta, niin miksi ylläpitää Euroopan unionia? Eihän siinä olisi mitään järkeä, voisimme todella siirtyä vanhaan heimoaikaan ja tehdä sopimuksia, sekä sotia. Euroopan unionin merkitys on juuri sopia yhdessä ja nostaa ihmisten olosuhteita, sekä vapautta yhteisillä sopimuksilla. Kun ajatellaan Jussi Halla-ahon lausuntoja niin ne vievät meitä takaisin heimojen aikaan. Jussi sanoo, että meidän ei ole järkeä tehdä mitään kun Kiina tai jokin muu maa ei tee mitään. Minä ajattelen Euroopan unionista täysin toisin. Meillä on mahdollisuus näyttää suuntaa ja rakentaa yhtenäisyyttä pois heimojen ajoista.

Eihän se tarkoita itsenäisyyden menettämistä vaan päinvastoin

Isänmaallisuus, mitä se on? Onko se eristäytymistä ja pelkoa pärjäämisestä muiden kanssa? Minusta tuntuu, että näin välillä on. Ei Euroopan unioni tarkoita Suomen menettämistä vaan yhä parempaa itsenäisyyttä ja kulttuuria muiden joukossa. Se on mahdollisuus rauhanomaisesti jatkaa sitä henkeä ja sallivuutta mitä olemme yhdessä rakentaneet.

Olisi toki helpompaa käpertyä ja huudella nurkasta, että “me ollaan muita parempia”. Ei olla jos emme sitä pyri myös muille viemään ja näyttämään toteen. Tämä on kuin yritysten kilpailu, sinun on pakko löytää ratkaistavat ongelmat, olla parempi ja kehittyä jatkuvasti. Nyt levitetty itsenäisyyden menettämisen pelko lopettaa kaiken kehityksen ja edistyksen. Kansat ovat aina kehittyneet hankkimalla lisää tietoa ja osaamista, sekä olemalla työteliäämpiä ja ahkerimpia kuin muut.

Rohkeus olla nostamatta kättään

Se joka minut tuntee tai on lukenut minusta tietää, että olen saanut sissikoulutuksen. On vaikea kuvitella rauhanaikana annettavaa sotilaskoulutusta joka ei enempää valmista puolustamaan isänmaata ja rakentaa siihen tarvittavia taitoja. Ne minulla on mutta toivottavasti en niitä koskaan joudu käyttämään. Sissiksi alan kyllä olemaan jo ikäloppu. Mutta todellista rohkeutta on olla vahva ja puolustaa sen turvin heikkoja, ei ainoastaan hankkia valtaa ja menestystä. Joidenkin maailmassa eri taidot ja vahvuudet mahdollistavat heimojen väliset konfliktit ja aseman vahvampana heimona.

Siinäkin tulemme Euroopan unioniin ja siihen pieneen eroon. Minä ajattelen Suomen vahvuuttana kykynä pitämään omista huolta mutta myös olemaan vahva muiden puolesta. Olemme työllä ja yhtenäisyydellä rakentaneet tasa-arvoa ja sopua. Olemme onnistuneet. Koska olemme siinäkin vahvoja me voimme esimerkillä ja omalla työllä parantaa myös muiden asenteita ja yhteiskuntaa. Tarkoittaako se sitä, että annamme itsenäisyyden pois ja olemme lampaita. Ei se tarkoittaa sitä, että olemme vahvoja ja uskallamme tehdä.

Loppujen lopuksi on kysymys vallasta

Heimot olivat jatkuvassa sisäisessä liikkeessä. Heimojohtajan paikkaa kyttäsi kymmenet nuoremmat soturit. “pidät minkä tapat” oli yhteiskuntajärjestys. Heimot pärjäsivät juuri eristäytymällä ja olemalla yhteinäinen, vaikka väkisin. Yhteiskunta kehittyy jatkuvasti ja se tapahtuu aina yhdessä, suurella joukolla. Johto on aina riippuvainen asenteista ja kansan päätöksistä. Nyt seisomme yhden maailman kansakunnan suurimman kysymyksen ja päätöksen kohdalla. Uskommeko heimojohtajien puheet vai valitsemmeko yhtenäisen maailman jossa kehitys tapahtuu myös muurien ulkopuolella, yhdessä.